Asukasfoorumi 28.4.2014 Sellon kirjastossa

VANHUSPALVELUT JA ESTEETÖN ASUMINEN KOTONA

Vanhusneuvoston ja vanhusjärjestöjen rooli vanhusten edunvalvojana
Olli Männikkö, vanhusneuvoston puheenjohtaja

Vanhusneuvosto

Vanhusneuvoston tehtävänä on ajaa kaupunkimme vanhusten asioita. Tehtävät on kuvattu tarkemmin sivulla
http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Vanhusneuvosto
Sen alasivulla Jäsenet kerrotaan vanhusneuvoston jäsenet ja varajäsenet.

Vanhusneuvostossa on 14 jäsentä, joista kahdeksan vanhusjärjestöjen ehdottamia jäseniä ja kuusi kaupungin hallintokuntien edustajia. Puheenjohtaja nimetään järjestöjen edustajien joukosta.

Vanhusneuvosto seuraa ja ottaa kantaa vanhuksia koskevien asioiden käsittelyyn kaupungin hallinnossa. Asioita otetaan käsittelyyn myös asukkaiden aloitteiden pohjalta.

Vanhuspalvelulaki asettaa lakisääteisiä tehtäviä kunnille. Vanhusneuvosto seuraa lain vaatimusten toteutumista Espoossa. Se osallistuu Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman laatimiseen ja valvontaan.

Toimintaa vanhusten puolesta

Espoossa on 35000 yli 65-vuotiasta asukasta. Heistä vain 8-9% on laajan huolenpidon tarpeessa.

68+ Sportttikortti on merkittävä etu espoolaisille. Sen avulla senioreita kannustetaan aktiiviseen liikuntaan ja samalla pyritään laitoshoidon tarpeen vähentämiseen.

Vanhusneuvostolla ei ole kaupungin hallinnossa päätösvaltaa, vaan se tekee ehdotuksia ja antaa lausuntoja kaupungille vanhuksia koskevissa asioissa. Männikön mukaan lausuntoja ja ehdotuksia on kuunneltu hyvin ja asioita on saatu vietyä haluttuun suuntaan.

Pääkaupunkiseudun vanhusneuvostot kokoontuvat säännöllisesti. Myös muiden kuutoskuntien (kuusi asukasluvultaan suurinta kaupunkia) kanssa on yhteistyötä.

Espoolaisten järjestöjen edustajat tavataan vähintään kerran vuodessa. Palaamisessa käsitellään ajankohtaisia vanhuspoliittisia asioita ja järjestöjen esityksiä kaupungin hallinnolle.

Perinteinen espoolaisten senioreiden syysjuhla on Sykettä syksyyn, joka järjestettiin viimeksi 12.10.2013 Tapiolan kulttuurikeskuksessa (osallistujista n. 10 on käynyt tuossa juhlassa). Juhlan tavoite on verkostoitua. Järjestöt tekevät itse ohjelman. Juhlaan on ilmainen kuljetus eri puolilta Espoota.

Leppävaaran eläkkeensaajat ry luovutti Olli Männikölle kirjelmän Leppävaaran elä ja asu –keskus suunnitelmaa koskien. Yhdistyksen nykyiset toimitilat ovat ahtaat ja vaikekulkuiset ja uutta tilaa kaivataan.

Kysymyksiä ja vastauksia

Mistä Sporttikortteja saa?
Sporttikortin voi hankkia yhteispalvelupisteistä ja uimahallien kassoilta.

Miten vanhusneuvostoon voi ottaa yhteyttä?
Vanhusneuvoston kautta on tehty paljon aloitteita, ainakin 300 kymmenen vuoden aikana. Niiden etenemistä seurataan tarkasti. Aloite voi tulla mitä kanavaa ja muotoa noudattaen puheenjohtajalle tai muille jäsenille. Muotovaatimuksia ei ole.

Onko bussiyhtiöiden kanssa yritetty sopia, että Sporttikortti kävisi julkisessa liikenteessä?
Joukkoliikenne hoidetaan seudullisena ja ratkaisu tarvitaan sillä tasolla.

Voisiko liikuntapaikoille järjestää kimppakyytejä mm. uimahallien tilanteen vuoksi?
Kirjataan muistiin ja viedään poikkihallinnolliseen käsittelyyn.

Mistä saa tietoa Espoon vanhuspalveluista?
Tiedon välittäminen on haasteellista. Neljänne tilaisuuden osallistujista oli nettiyhteyttä vailla. Ongelmana on tavoittaa juuri ne, jotka tietoa eniten tarvitsevat. Mm. yhteispalvelupisteistä saa hyödyllisiä oppaita.

Tuleeko Espooseen vanhusasiamies?
Vanhusasiamiestä on ehdotettu pitkään vanhusten asioiden edistämiseksi. Kaupungin johtoa on painostettu, mutta päätöksiä ei vielä ole saatu aikaan.

Esteettömyys ja kodin muutostyöt
Sirkku Kiviniitty, vammaisasiamies

Espoossa toimii esteettömyysasiamies ja esteettömyysneuvoja. Esteettömyysasiamies on mukana antamassa lausuntoja kaavoituksesta, uusista julkisista rakennuksista, perusparannushakkeista ja yleisistä tiloista. 

Esteettömyys on kirjattu YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Perustuslaki sisältää syrjintäkiellon ja sen mukaisesti esim. rakennusmääräyksissä on otettava huomioon eri väestöryhmien tarpeet.

Sosiaalinen esteettömyys on turvattava, jolloin kaikilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen ilman syrjintää. Asenteissa on vielä kovasti tekemistä. Tieto vaikuttaa asenteisiin.

Vammaispalvelulain perusteella vakinaisen asunnon muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista saada tukea, kun liikkuminen tai omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Tuki on tuloista ja varallisuudesta riippumaton. Sosiaalilain perusteella tukea on myös mahdollista saada tukea, mutta tällöin tulot otetaan huomioon.

Tyypillisiä kodissa tehtäviä korvattavia muutostöitä ovat mm. ovien leventäminen, luiskien ja tukikaiteiden rakentaminen, kynnysten poistaminen, WC:n muutostyöt ja keittiökalusteiden oikealle tasolle muuttaminen. Myös asuntoon kiinteästi asennettavia välineitä ja laitteita, kuten turvahälytysjärjestelmä, voidaan korvata

Kerrostaloihin rakennettavien hissien kustannuksiin on saatavissa ARA:n avustusta, joka kattaa 50% kustannuksista. Espoo myöntänee lisäksi 10% avustuksen. ARA myöntää esteettömyysavustusta liikkumisesteiden poistamiseen rakennukseen ja asuntoihin pääsemiseksi. ARA on julkaissut Hissillä kotiin -esitteen

ARA:n korjausavustus vanhusten ja vammaisten asuntoihin on enimmäismäärältään 40% tai 70%, jos yli 65-vuotias joutuisi muuttamaan. Tulorajat ovat alhaiset.

ARA-avustuksiin varattuja rahoja jää vuosittain käyttämättä aika paljon. Tilannetta voitaisiin parantaa tiedottamisella. Espoossa korjausneuvoja Per-Erik Nordberg, puh. 050 413 4675, avustaa korjausavustusten hakemisessa.

Kommentti: tukikahva ja liukuestematto tulisi rakentaa jokaisen vanhuksen WC- ja pesutiloihin.

Vanhustyön keskusliitto tarjoaa alueellista korjausneuvontaa. Palvelu on maksutonta. Sieltä voi saada piirustuksetkin neuvonnan lisäksi. Neuvoja auttaa myös hakemusten laadinnassa. Timo Vänskä, puh. 050 449 3395, sähköposti timo.vanska@vtkl.fi on Länsi-Uudenmaan korjausneuvoja.

Raimo Aromaa: Skanska on kertonut juuri, että uudet Mäkkylän asunnot rakennetaan esteettömäksi. Hissirakentaminen on lapsen kengissä naapureihin verrattuna. Helsingissä on hissiasiamies ja se näkyy tilanteessa.

Suomessa oli vuonna 2012 yhteensä 2 800 000 asuntoa, joista 300 000 oli esteettömiä. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että vuonna 2030, jolloin asuntoja arvioidaan olevan 3,3 milj., näistä miljoona olisi esteettömiä.

Eläkeikäisten kokemuksia elämänlaadusta Suur-Leppävaarassa
Veikko Simpanen, sosiaalineuvos

Tilastotietoja Espoon ja Suur-Leppävaaran eläkeikäisistä

• Suur-Leppävaaran alueella on 85 vuotta täyttäneitä 3000; 75 täyttäneitä 12 260 ja 65 täyttäneitä 34 400 henkilöä
• yli 65 vuoden ikäisten määrä kasvaa Espoossa tällä vuosikymmenellä keskimäärin 3000 hlö/v ja yli 75-vuotiaiden määrä 600 hlö/v
• vanhuspalveluja tarvitsevien määrä kasvaa Espoossa tällä vuosikymmenellä keskimäärin 150 hlö/v
• Suur-Leppävaaran alueella on suhteellisesti paljon ikääntyneitä
• 65–74-vuotiaita yksinasuvia on eniten Suur-Leppävaaran alueella: n. 1000 henkeä; yksinasuminen on haasteellista palvelujen saatavuuden vuoksi
• 75+ -ikäisiä toiseksi eniten Espoossa, n. 1000 henkilöä; Tapiolassa on enemmän
• yli 75-vuotiaista 80 % on naisia
• pienituloisia eläkeläisiä yli 64 v on Suur-Leppävaarassa 340 henkilöä, eniten Espoossa
• vain perusasteen koulutuksen saaneita 65+ -ikäisistä on Leppävaarassa eniten, noin 3000 henkilöä

Karakallion Eläkkeensaajien palautetta ja ehdotuksia vanhuspalveluista

It-ohjelmien tekijöitä on koulutettava vanhusväestön rajoitteet huomioiviksi. Tavoitteena pitää olla yksinkertaiset ja toimintavarmat järjestelmät.

Terveyspalveluiden olisi oltava saavutettavissa tarpeen mukaan ilman jonotusta, koska odotus voi olla kohtalokasta. Ajanvaraustoiminta on liian monimutkaista. Hoidon tarpeen arviointi viivästyy usein. Väestömäärä lisääntyy koko ajan ja tarve kasvaa vähintään samassa suhteessa. Eläkeläisväestölle tulisi järjestää tutkimus ja hoito yhdenvertaisesti muun väestön saamaan palveluun verrattuna.

Yleisön välikommentti: Leppävaaran terveyskeskus rakennettiin liian aikaisin – se on nyt liian pieni ja laajennus on mahdotonta.

Terveysasemien jonot pitäisi purkaa erityisohjelmalla. Vastaanoton pitäisi toimia ilman ajanvarausta. Vastuullinen omahoitaja tulisi nimetä yhteyshenkilöksi jokaiselle vanhukselle. Terveyskeskusmaksu pitää poistaa ja neuvontapalvelut on järjetettävä kattavasti.

E-reseptin uusiminen on hankalaa ilman tietokonetta, mikä vaarantaa yhdenvertaisuuden.

Lääkäreiden osaamista geriatrian ja psykogeriatrian osalta pitää vahvistaa, jotta saadaan oikeat diagnoosit.

Riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille pitää tarjota terveystarkastuksia ja ennalta ehkäisevää toimintaa.

Kotilääkäritoiminta pitää käynnistää tukemaan kotona hoitamista. Myös kotisairaanhoitoa pitäisi kehittää. Yli 80-vuotiaille pitäisi tarjota kuntoutusjakso vuosittain toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Eläkeläisen varallisuus ei saisi vaikuttaa palvelujen saatavuuteen.Terveydenhoidossa koetaan ikäsyrjintää.

Omaishoidon hoiva-avun ansiosta säästetään keskimäärin n. 20 000 €/henkilö yhteiskunnan varoja. 140 000 omaishoitajaa säästää siten 2,8 miljardia vuodessa. Jos omaishoitajat jäisivät pois, vanhusten hoivamenot yli kaksinkertaistuisivat. Vanhuspalveluihin käytetään vuosittain 2,1 miljardia.

Omaishoitajiin kannattaa satsata jaksamista edistämällä. Hyvin hoidetut omaishoitajat rohkaisevat muita omaishoitajiksi. Espoossa on käynnissä Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma. Siinä kehitetään tukimuotoja omaishoitajan itse valittavaksi.

On päätetty aloittaa päivätoiminta muistisairaita hoitavien omaisten tueksi. Viherlaakson muistisairaiden yksikön toimintaa  kuitenkin vähennettiin säästöjen vuoksi juuri kun se saatiin käyntiin.

Tarvitaan ympärivuorokautinen tuki ja neuvontapuhelin omaishoitajien tueksi.

Kodinhoidon palveluiden saatavuus on heikkoa ja palvelut ovat kalliita. Kaivataan vanhan ajan kodinhoitajia.

Liikkumisen turvallisuuteen on panostettava. Tarvitaan esteetön lähiympäristö, lisää valo-ohjausta risteyksiin ja parempaa ulkovalaistusta. Tarvitaan myös lisää ulkoiluapua ja saattajatoimintaa.

Joukkoliikenteen maksuton käyttö ruuhka-ajan ulkopuolelle ja muulloin puoleen hintaan pitäisi toteuttaavrt. Taksin käyttöoikeuden myöntökäytäntö on nykyisin liian tiukka.

Ikääntyneiden liikunta-, kulttuuri- ja sivistystoimen palveluja tulee lisätä mm. laajentamalla Sporttikortin käyttöaluetta.

Keskustelua

Kaupungin yhteispalvelupisteisiin on tulossa ikäihmisille yhden luukun palvelupisteet.

Viestinnän järjestäminen on haaste. Tietoa ei saada eikä tiedetä mihin ottaa yhteyttä, kun ei ole nettiä.

Eläkeläisten kokoontumis- ja toimintatiloja on liian vähän tai ne ovat esteellisiä. Tilat ovat liian ahtaita.

Männikkö: joukkoliikenteen lipunhintaa koetetaan puolittaa nykyisestään. Oletus on, että ensi vuoden alusta se voisi olla totta.

Kommentti yleisöstä: palvelulinjoja toivotaan lisää, Simpanen: ihmiset eivät käytä niitä.