Asukasfoorumi 28.4.2014 Sellon kirjastossa
VANHUSPALVELUT JA ESTEETÖN ASUMINEN KOTONA
Vanhusneuvoston
ja vanhusjärjestöjen rooli vanhusten edunvalvojana
Olli Männikkö,
vanhusneuvoston
puheenjohtaja
Vanhusneuvosto
Olli Männikkö
Vanhusneuvoston tehtävänä on ajaa
kaupunkimme vanhusten asioita. Tehtävät on kuvattu tarkemmin sivulla
http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Vanhusneuvosto
Sen alasivulla
Jäsenet
kerrotaan vanhusneuvoston jäsenet ja varajäsenet.
Vanhusneuvostossa on 14 jäsentä, joista kahdeksan
vanhusjärjestöjen
ehdottamia jäseniä ja kuusi kaupungin hallintokuntien edustajia.
Puheenjohtaja nimetään järjestöjen edustajien joukosta.
Vanhusneuvosto seuraa ja ottaa kantaa vanhuksia koskevien
asioiden käsittelyyn kaupungin hallinnossa. Asioita otetaan käsittelyyn
myös asukkaiden aloitteiden pohjalta.
Vanhuspalvelulaki asettaa
lakisääteisiä
tehtäviä kunnille. Vanhusneuvosto seuraa lain vaatimusten toteutumista
Espoossa. Se osallistuu Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman
laatimiseen
ja
valvontaan.
Toimintaa vanhusten puolesta
Espoossa on 35000
yli 65-vuotiasta asukasta. Heistä vain
8-9% on laajan huolenpidon tarpeessa.
68+ Sportttikortti on merkittävä etu espoolaisille. Sen avulla
senioreita kannustetaan aktiiviseen liikuntaan ja samalla pyritään
laitoshoidon
tarpeen
vähentämiseen.
Vanhusneuvostolla ei ole kaupungin hallinnossa päätösvaltaa, vaan se
tekee ehdotuksia ja antaa lausuntoja kaupungille vanhuksia
koskevissa asioissa. Männikön mukaan lausuntoja ja ehdotuksia on
kuunneltu hyvin ja asioita on saatu vietyä haluttuun suuntaan.
Pääkaupunkiseudun vanhusneuvostot
kokoontuvat
säännöllisesti. Myös muiden
kuutoskuntien (kuusi asukasluvultaan suurinta
kaupunkia) kanssa on yhteistyötä.
Ennakkotieto
tapaamisesta 1.9.2014
Elinvoimaa
ikääntyville-
kehitysohjelman ja vanhus- ja veteraanijärjestöjen tapaaminen
järjestetään 1.9.2014
Sellosalissa.
Tapaamiseen
kutsutaan 1-10 edustajaa kustakin vanhus- ja
veteraanijärjestöstä. Tavoitteena kehittää on kumppanuusyhteistyötä
järjestöjen kanssa.
Virallinen kutsu toimitetaan kesällä.
Espoolaisten järjestöjen edustajat tavataan
vähintään kerran vuodessa. Palaamisessa käsitellään
ajankohtaisia vanhuspoliittisia asioita ja järjestöjen esityksiä
kaupungin hallinnolle.
Perinteinen espoolaisten senioreiden syysjuhla on Sykettä
syksyyn, joka järjestettiin viimeksi 12.10.2013
Tapiolan kulttuurikeskuksessa (osallistujista n. 10 on käynyt tuossa
juhlassa). Juhlan tavoite on verkostoitua. Järjestöt tekevät itse
ohjelman. Juhlaan on ilmainen kuljetus eri puolilta Espoota.
Leppävaaran eläkkeensaajat ry luovutti Olli Männikölle
kirjelmän Leppävaaran elä ja asu
–keskus suunnitelmaa koskien. Yhdistyksen nykyiset toimitilat ovat
ahtaat ja vaikekulkuiset ja uutta tilaa kaivataan.
Kysymyksiä ja vastauksia
Mistä
Sporttikortteja saa?
Sporttikortin voi hankkia yhteispalvelupisteistä ja uimahallien
kassoilta.
Miten
vanhusneuvostoon voi ottaa yhteyttä?
Vanhusneuvoston kautta on tehty paljon
aloitteita, ainakin 300 kymmenen vuoden aikana. Niiden
etenemistä seurataan tarkasti. Aloite voi
tulla mitä kanavaa ja muotoa noudattaen puheenjohtajalle tai muille
jäsenille. Muotovaatimuksia ei ole.
Onko
bussiyhtiöiden kanssa yritetty sopia, että Sporttikortti kävisi
julkisessa liikenteessä?
Joukkoliikenne hoidetaan seudullisena ja ratkaisu tarvitaan sillä
tasolla.
Voisiko liikuntapaikoille
järjestää kimppakyytejä mm. uimahallien tilanteen vuoksi?
Kirjataan muistiin ja viedään poikkihallinnolliseen käsittelyyn.
Seniorineuvonta
Puhelin: 09 816 30265,
avoinna maanantai - torstai klo 10 – 15
Sähköposti:
seniorineuvonta@espoo.fi
Mistä saa tietoa
Espoon vanhuspalveluista?
Tiedon välittäminen on haasteellista. Neljänne tilaisuuden
osallistujista oli nettiyhteyttä vailla. Ongelmana on tavoittaa juuri
ne,
jotka tietoa eniten tarvitsevat. Mm. yhteispalvelupisteistä saa
hyödyllisiä oppaita.
Tuleeko Espooseen vanhusasiamies?
Vanhusasiamiestä on ehdotettu
pitkään
vanhusten asioiden edistämiseksi. Kaupungin johtoa on
painostettu, mutta päätöksiä ei vielä ole saatu aikaan.
Esteettömyys ja kodin muutostyöt
Sirkku Kiviniitty,
vammaisasiamies
Sirkku Kiviniitty
Espoossa toimii esteettömyysasiamies ja
esteettömyysneuvoja. Esteettömyysasiamies on mukana antamassa
lausuntoja kaavoituksesta, uusista julkisista rakennuksista,
perusparannushakkeista ja yleisistä tiloista.
Esteettömyys on kirjattu YK:n
yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Perustuslaki
sisältää syrjintäkiellon ja sen mukaisesti
esim. rakennusmääräyksissä on otettava huomioon eri väestöryhmien
tarpeet.
Sosiaalinen esteettömyys on turvattava,
jolloin kaikilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen ilman syrjintää.
Asenteissa on vielä kovasti tekemistä. Tieto
vaikuttaa asenteisiin.
Vammaispalvelulain perusteella vakinaisen asunnon muutostöistä
aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista saada tukea, kun liikkuminen
tai omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai
sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Tuki on tuloista ja
varallisuudesta riippumaton. Sosiaalilain perusteella tukea on myös
mahdollista saada tukea, mutta tällöin tulot otetaan huomioon.
Tyypillisiä kodissa tehtäviä korvattavia muutostöitä ovat mm. ovien
leventäminen, luiskien ja tukikaiteiden rakentaminen, kynnysten
poistaminen, WC:n muutostyöt ja keittiökalusteiden oikealle tasolle
muuttaminen. Myös asuntoon kiinteästi asennettavia välineitä ja
laitteita, kuten turvahälytysjärjestelmä, voidaan korvata
Esteetön
Espoo -tunnus
Ehdota kauppa tai yritys, jolla on
edellytykset saada Esteetön Espoo
-tunnus.
esteeton.espoo@espoo.fi
Kerrostaloihin rakennettavien hissien kustannuksiin on saatavissa
ARA:n avustusta, joka kattaa 50% kustannuksista. Espoo myöntänee
lisäksi 10% avustuksen. ARA myöntää esteettömyysavustusta
liikkumisesteiden poistamiseen rakennukseen ja asuntoihin pääsemiseksi.
ARA on julkaissut Hissillä kotiin -esitteen
ARA:n korjausavustus vanhusten ja vammaisten asuntoihin on
enimmäismäärältään 40% tai 70%, jos yli 65-vuotias joutuisi muuttamaan.
Tulorajat ovat alhaiset.
ARA-avustuksiin varattuja rahoja jää
vuosittain käyttämättä
aika paljon. Tilannetta voitaisiin parantaa tiedottamisella. Espoossa
korjausneuvoja Per-Erik Nordberg, puh. 050 413 4675, avustaa
korjausavustusten hakemisessa.
Kommentti: tukikahva ja liukuestematto
tulisi rakentaa jokaisen vanhuksen WC- ja pesutiloihin.
Vanhustyön keskusliitto tarjoaa alueellista
korjausneuvontaa. Palvelu on maksutonta. Sieltä voi
saada piirustuksetkin neuvonnan lisäksi. Neuvoja auttaa myös hakemusten
laadinnassa. Timo Vänskä, puh. 050 449 3395, sähköposti
timo.vanska@vtkl.fi on Länsi-Uudenmaan korjausneuvoja.
Raimo Aromaa: Skanska on
kertonut
juuri, että uudet Mäkkylän asunnot rakennetaan esteettömäksi.
Hissirakentaminen on lapsen kengissä naapureihin verrattuna.
Helsingissä on hissiasiamies
ja se
näkyy tilanteessa.
Suomessa oli vuonna 2012 yhteensä 2 800 000 asuntoa, joista 300 000
oli esteettömiä. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että vuonna 2030,
jolloin asuntoja arvioidaan olevan 3,3 milj., näistä miljoona olisi
esteettömiä.
Eläkeikäisten kokemuksia elämänlaadusta Suur-Leppävaarassa
Veikko Simpanen,
sosiaalineuvos
Veikko Simpanen
Tilastotietoja Espoon ja Suur-Leppävaaran eläkeikäisistä
- Suur-Leppävaaran alueella on 85 vuotta täyttäneitä 3000; 75 täyttäneitä 12 260 ja 65 täyttäneitä 34 400 henkilöä
- yli 65 vuoden ikäisten määrä kasvaa Espoossa tällä vuosikymmenellä keskimäärin
3000 hlö/v ja yli 75-vuotiaiden määrä 600 hlö/v
- vanhuspalveluja tarvitsevien
määrä
kasvaa Espoossa tällä vuosikymmenellä keskimäärin 150 hlö/v
- Suur-Leppävaaran alueella on
suhteellisesti paljon ikääntyneitä
- 65–74-vuotiaita yksinasuvia on
eniten
Suur-Leppävaaran alueella: n. 1000 henkeä; yksinasuminen on
haasteellista
palvelujen saatavuuden vuoksi
- 75+ -ikäisiä toiseksi eniten Espoossa, n. 1000
henkilöä;
Tapiolassa on enemmän
- yli
75-vuotiaista 80 % on naisia
- pienituloisia eläkeläisiä yli
64 v
on Suur-Leppävaarassa 340 henkilöä, eniten Espoossa
- vain perusasteen koulutuksen
saaneita
65+ -ikäisistä on Leppävaarassa eniten, noin 3000 henkilöä
Karakallion Eläkkeensaajien palautetta ja ehdotuksia
vanhuspalveluista
It-ohjelmien tekijöitä on
koulutettava
vanhusväestön rajoitteet huomioiviksi. Tavoitteena pitää olla
yksinkertaiset ja toimintavarmat järjestelmät.
Terveyspalveluiden olisi
oltava
saavutettavissa tarpeen mukaan ilman jonotusta, koska odotus voi olla
kohtalokasta. Ajanvaraustoiminta on liian monimutkaista. Hoidon tarpeen
arviointi
viivästyy usein. Väestömäärä lisääntyy koko ajan ja tarve kasvaa
vähintään samassa suhteessa. Eläkeläisväestölle tulisi järjestää
tutkimus ja hoito yhdenvertaisesti muun väestön saamaan palveluun
verrattuna.
Yleisön välikommentti:
Leppävaaran terveyskeskus
rakennettiin liian aikaisin – se on nyt liian pieni ja laajennus on
mahdotonta.
Terveysasemien jonot pitäisi purkaa erityisohjelmalla. Vastaanoton
pitäisi toimia ilman ajanvarausta. Vastuullinen omahoitaja tulisi
nimetä yhteyshenkilöksi jokaiselle vanhukselle. Terveyskeskusmaksu
pitää poistaa ja neuvontapalvelut on järjetettävä kattavasti.
E-reseptin uusiminen on hankalaa ilman tietokonetta, mikä vaarantaa
yhdenvertaisuuden.
Lääkäreiden osaamista
geriatrian ja
psykogeriatrian osalta pitää vahvistaa, jotta saadaan oikeat diagnoosit.
Riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille pitää tarjota
terveystarkastuksia ja ennalta ehkäisevää
toimintaa.
Kotilääkäritoiminta pitää käynnistää tukemaan
kotona
hoitamista. Myös kotisairaanhoitoa pitäisi kehittää. Yli 80-vuotiaille
pitäisi tarjota kuntoutusjakso
vuosittain toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Eläkeläisen varallisuus ei
saisi
vaikuttaa palvelujen saatavuuteen.Terveydenhoidossa koetaan
ikäsyrjintää.
Omaishoidon hoiva-avun
ansiosta säästetään
keskimäärin n. 20 000 €/henkilö yhteiskunnan varoja. 140 000
omaishoitajaa
säästää siten 2,8 miljardia vuodessa. Jos omaishoitajat jäisivät pois,
vanhusten
hoivamenot yli kaksinkertaistuisivat. Vanhuspalveluihin käytetään
vuosittain
2,1 miljardia.
Omaishoitajiin kannattaa
satsata
jaksamista edistämällä. Hyvin hoidetut omaishoitajat rohkaisevat muita
omaishoitajiksi. Espoossa on käynnissä Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma. Siinä kehitetään
tukimuotoja omaishoitajan itse valittavaksi.
On päätetty aloittaa päivätoiminta muistisairaita hoitavien omaisten
tueksi. Viherlaakson muistisairaiden
yksikön
toimintaa kuitenkin vähennettiin säästöjen vuoksi juuri kun se
saatiin käyntiin.
Tarvitaan ympärivuorokautinen tuki ja
neuvontapuhelin omaishoitajien tueksi.
Kodinhoidon palveluiden
saatavuus on
heikkoa ja palvelut ovat kalliita. Kaivataan vanhan ajan kodinhoitajia.
Liikkumisen turvallisuuteen on panostettava. Tarvitaan esteetön
lähiympäristö, lisää valo-ohjausta risteyksiin ja parempaa
ulkovalaistusta. Tarvitaan myös lisää ulkoiluapua ja saattajatoimintaa.
Joukkoliikenteen
maksuton käyttö ruuhka-ajan ulkopuolelle ja muulloin puoleen hintaan
pitäisi toteuttaavrt. Taksin käyttöoikeuden myöntökäytäntö on nykyisin
liian tiukka.
Ikääntyneiden
liikunta-,
kulttuuri- ja sivistystoimen palveluja tulee lisätä mm. laajentamalla
Sporttikortin käyttöaluetta.
Keskustelua
Kaupungin yhteispalvelupisteisiin on tulossa ikäihmisille yhden
luukun
palvelupisteet.
Viestinnän järjestäminen on
haaste. Tietoa ei saada eikä tiedetä mihin ottaa yhteyttä, kun ei ole
nettiä.
Eläkeläisten kokoontumis- ja toimintatiloja
on liian
vähän tai ne ovat esteellisiä. Tilat ovat liian ahtaita.
Männikkö: joukkoliikenteen lipunhintaa koetetaan
puolittaa
nykyisestään. Oletus on, että ensi vuoden alusta se voisi olla totta.
Kommentti yleisöstä:
palvelulinjoja
toivotaan lisää, Simpanen: ihmiset eivät käytä niitä.