Toiminta‎ > ‎

Vaalipaneeli 19.3.2015

Suur-Leppävaaran asukasfoorumin järjestämään vaalipaneeliin osallistui seitsemän espoolaista kansanedustajaehdokasta. Mukana olivat Laura Kiijärvi, Kok., Tiina Elo, Vihr.,Maria Guzenina, SDP, Teemu Lahtinen, PS, Jaana Wessman, Vas., Ahti Hurmalainen, KD ja Seppo Särkiniemi, Kesk.

Asukasfoorumien valmisteluryhmän puheenjohtaja Leila Tauriainen avasi tilaisuuden ja toimi juontajana yhdessä Jukka Laineen kanssa. Keskustelun teemoiksi oli valittu paikallisesti tärkeitä aiheita, kuten metropolialueen hallinto, liikenneväylähankkeet ja kuntatalouden haasteet.

Vaalipaneelissa keskusteltiin vilkkaasti ja asiallisesti keskeisistä vaaliteemoista. Ehdokkaiden mielipiteissä oli eroja, vaikka monista kysymyksistä keskustelijat olivatkin samoilla linjoilla. Paikalle saapunut lähes 50 hengen yleisö sai hyviä eväitä puolueiden ja ehdokkaiden arviointiin.

Avauspuheenvuorot

Panelistit kertoivat avauspuheenvuoroissaan kampanjointinsa painotuksista. 
  • Jaana Wessman korostaa ilmastonmuutoksen vaikutuksen tärkeyttä ja vaati Suomen talouden suunnan muuttamista kurjistavasta elvyttävään talouteen.  Verovaje pitää korjata estämällä tulojen ja varojen karkaaminen veroparatiiseihin. 
  • Teemu Lahtisen mukaan tähän maahan tarvitaan työtä, toivoa ja turvaa. Sääntelyä pitää purkaa, maahanmuuttopolitiikkaa järkeistettävä ja poliittinen päätöksenteko on saatava kuntoon.
  • Maria Guzenina muistuttaa hyvinvointivaltion tarjoamista palveluista, kuten kirjastosta, koulutuksesta, kulttuurista ja terveyspalveluista. Hyvinvointivaltion pitää tarjota tasavertaiset eväät elämään ja antaa kaikille mahdollisuus elättää itsensä työllä sekä pitää heikommista parempaa huolta.
  • Laura Kiijärvi kaipaa eduskuntaa asumisen asiantuntijuutta, jotta asumisen kustannuksia saadaan alas. Hän on huolissaan Suomen sopeutumisesta digitaalisen vallankumouksen tuomaan muutokseen työelämässä. Sosiaaliturva on muutettava vastaamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia.
  • Tiina Elo haluaa tehdä politiikkaa avoimesti, avata päätöksentekoa kuntalaisille ja kuulla asukkaiden näkemyksiä ennen päätöksentekoa. Hänen vaaliteemojaan ovat reilu talous ja puhdas luonto.
  • Seppo Särkiniemi korostaa hyvinvointivaltion merkitystä. Maata pitää ryhtyä kehittämään siten, että syntyy tarpeeksi työpaikkoja ja verotuloja ja järjestelmä voidaan pitää pystyssä ja niin hyvänä kuin mahdollista.
  • Ahti Hurmalaisen mukaan Suomessa byrokratia ja holhous ovat kasvaneet yli äyräiden. Pienyrittäjiltä ei ole mahdollisuutta työllistää. Verotus pitää alentaa keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle. Yritysten holhoamista pitää purkaa.

Alueen liikenneväylähankkeet

Enemmistö panelisteista priorisoi espoolaisille tärkeän kaupunkiradan jatkeen ennen Pisararataa. Maria Guzenina oli harmissaan, että Pisararadan hanke kaatui viime viikkojen aikana, mutta haluaa, että rata rakennetaan ensi vaalikaudella. Hänen muistutti rakentamisen työllisyysvaikutuksista ja valtion ja kuntien välisestä väylä- ja asuntorakentamista koskevasta sopimuksesta. Muut pitävät Pisararataa kannatettavana pitkällä tähtäimellä. Helsingin ratapihan uudistaminen, kaupunkiradan jatke ja oikorata Turkuun pitäisi kuitenkin rakentaa ensin, jonka jälkeen Pisararadasta saadaan enemmän hyötyjä. 

Jaana Wessman ja Maria Guzenina vaativat hankkeiden käynnistämistä nopeasti, jotta ihmisille saadaan työtä. Ahti Hurmalainen muistutti, että väylien rakentaminen ei luo työpaikkoja muuta kuin rakentamisen ajaksi ja vaati, että rakentamisen pitää perustua kannattavuuteen. Seppo Särkiniemen mielestä elvyttämällä maata ei voi pelastaa velkaantumisen vuoksi.

Yleisöstä kysyttiin, kuinka paljon suomalaisia nämä hankkeet työllistäisivät suomalaisia ja kuinka paljon muista maista tulevia. Todettiin, että työvoiman vapaata liikkuvuutta EU:ssa ei voi rajoittaa.

Yleisökommentissa muistutettiin, että hankkeiden lykkääminenkin maksaa, kuten metroa rakennettaessa on havaittu.
Yleisökysymyksessä haluttiin myös tietää, koska kaupunkiradan jatke rakennetaan. Keran rakentaminen vaatii sujuvan paikallisjunaliikenteen. Laura Kiijärvi kertoi, että Inex poistuu Kerasta 2017. Kaavoitus on meneillään, mutta kaupunkiradan aikataulusta ei ole varmuutta. Tiina Elo kertoi, että tekninen lautakunta on juuri puoltanut radan rakentamista ja hanke on priorisoitu Espoossa korkealle.

Helsingin sisääntuloväylien ja Kehä I:n ja II:n muuttamiseen bulevardeiksi suhtauduttiin varauksellisesti. Tiina Elo kannattaa kaupunkimaista rakentamista ja edellytykset bulevardien toteuttamiseksi olisi selvitettävä. Jaana Wessman katsoi, että muutos voisi olla järkevä joissain kohteissa. Maria Guzenina muistutti, että melusaaste on ongelma isojen teiden varsilla, ja vaati, että viihtyvyys on turvattava rakentamisessa.

Metropolin kuntarakenne ja hallinto

Vain Jaana Wessman kannatti kuntien liittämistä yhteen metropolikaupungiksi. Kaksiportaisessa mallissa metropoli hoitaisi yhteiset asiat ja kotikaupungit (mm. Suur-Leppävaara) vastaisivat lähipalveluista. Teemu Lahtinen kaipasi maahan erilaisia hallinnollisia malleja. Espoossakin voisi olla pienkaupunkeja ilman suurkuntaliitosta. Seppo Särkiniemi piti parhaana mallia, jossa pienkunnat hoitavat lähipalvelut, maakunnat maankäytön, liikenteen ja muut yhteiset vastuualueet ja valtio toimii ylimpänä tasona. Ahti Hurmalainen vaati Espoon pitämistä itsenäisenä, koska Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla on kullakin omat erityispiirteensä. Hänen mukaansa kotikaupunki on hyvä taso paikallisten palvelujen hoitoon.

Yleisöstä suuralueisiin perustuvat kotikaupungit ja yhtenäinen Espoo saivat suunnilleen saman verran kannatusta, kun taas Suur-Helsinkiä kannattamaan nousi vain yksi käsi.

Panelistien enemmistö hyväksyi kuntien pakkoliitokset pienten kuntien kohdalla silloin, kun niillä ei ole edellytyksiä tuottaa hyviä palveluja asukkaille. Seppo Särkiniemi piti kuntien pakkoliitoksia järjettöminä ja vaati viiden vuoden irtisanomissuojan purkamista.

Kuntaliitoksista järjestettäviä kansanäänestyksiä kannattivat Teemu Lahtinen, Maria Guzenina, Laura Kiijärvi ja Tiina Elo. 
Yleisökommentissa nousi esille kuntien yhteistoimintaan perustuvat metropolit mm. Tukholmassa, Brysselissä ja Vancouverissa. Laura Kiijärven mielestä Tukholman kaltainen vahva metropolihallinto on hyvä, eikä silloin tarvita kuntaliitoksia. Tiina Elo muistutti, että nykyiset pääkaupunkiseudun yhteistyöelimet eivät toimi tehokkaasti, koska ne perustuvat vapaaehtoisuuteen. Tarvitsemme vahvan metropolihallinnon, johon kuuluu vaaleilla valittava metropolivaltuusto. Myös Teemu Lahtinen kannatti metropolihallintoa. Helsinki olisi hyvä pilkkoa esim. kolmeen osaan.

Kuntien velvoitteet ja kuntatalous

Ahti Hurmalainen totesi, että aikaisemmin kunnat pystyivät kustantamaan palvelut. Kunnissa on eroja ja moni pienikin kunta pärjää vielä nykyisin. Kunnille vain on säädetty liikaa velvoitteita. Kuntien tehtäviä pitää tarkastella ja karsia niistä vähemmän tarpeellisia.

Laura Kiijärvi toivoi, että tieto liikkuisi eduskunnan ja kuntatason välillä. Valtio säästää kunnalle ohjattavasta rahoituksesta, jolloin kunta joutuu kiristämään verotusta, joka johtaa tasaveromallin suuntaan. Kuntien velvoitteista olisi voinut rajata subjektiivinen päivähoito-oikeus osapäiväiseksi.

Seppo Särkiniemen mielestä kuntien henkilömäärä ja lakisääteiset velvoitteet ovat kasvaneet liikaa. Viiden vuoden työsuhdetakuu on kohtuuttoman kallis.

Tiina Elon mielestä ei ole oikein, että valtio voi säätää velvoitteita kunnille, vaan kuntien pitäisi olla mukana päätöksenteossa. Kunnille pitäisi antaa enemmän valtuuksia toteuttaa normien vaatimaa toimintaa tehokkaimmaksi katsomallaan tavalla ja kannustaa toimintatapojen tehostamiseen. Espoossa on yhteistyötä yli sektorirajojen ja samalla tavalla myös ministeriöiden välillä tarvitaan yhteistyötä. Tieto kuntatasolta on saatava siirtymään ministeriöihin.

Jaana Wessman piti virheenä olettaa, että sääntelyn purkamisesta aina kertyy säästöjä. Esimerkiksi terveys- ja ympäristövalvonnan keventäminen voi johtaa lisääntyviin terveydenhoitokustannuksiin. Lakeja säädettäessä pitäisi paremmin miettiä, miten aiheutuneet kustannukset katetaan. Laura Kiijärvi oli samaa mieltä siitä, kaikki sääntely ei ole pahasta, vaan sääntelyn vaikutukset pitää aina selvittää.

Ahti Hurmalainen kertoi esimerkkeinä liiallisesta sääntelystä mm. perheisiin sijoitettavien lasten määrän rajoittamisen, työllistämistuen myöntämisen vain kokoaikaisesti työllistetyille ja tallien tarkastus, jotka ovat lisänneet työttömyyttä ja rajoittaneet yrittämistä. 

Yleisökommentissa todettiin, että paikallisesti tärkeitä palveluja ovat kirjasto, työväenopisto ja liikuntapalvelut. Ne edistävät terveyttä ja niistä on pidettävä huolta suurempien kuvioiden rinnalla. Seppo Särkiniemi oli samaa mieltä siitä, että näistä palveluista on pidettävä huolta. Noin 85 % kunnan taloudesta menee toimintaan, joka on lailla säädetty. Alun perin kunta oli asukkaiden paikallinen yhteisö, joka nyt on kadotettu.

Yleisöstä kysyttiin: Oletteko valmiit valtion henkilöstövähennyksiin?

Tiina Elo ja Jaana Wessman vastasivat ehkä ja muut kyllä (Maria Guzenina oli tässä vaiheessa poistunut)
Jaana Wessman muistutti, että on mietittävä, mikä on järkevää. Työttömyys on vaihtoehtona kallis.

Teemu Lahtinen sanoi, että valtion talous on tiukka, mutta säästöjen kohdalla ei aina pidä ajatella irtisanomisia. On paljon muita kulueriä, kuten kehitysapu, EU-maksut, joista voidaan tinkiä.

Laura Kiijärven mukaan IT-järjestelmien käytettävyydessä on ongelmia ja silläkin alueella voidaan saavuttaa säästöjä.

Sote-ratkaisu ja vaikutukset paikallisesti

Millainen sote-ratkaisu olisi paras Espoon näkökulmasta?

Seppo Särkiniemi totesi, että tarvitaan sote-uudistus rakenneuudistuksena siten, että terveysasemat ovat paikallisia, erikoissairaanhoito maakunnallista ja yliopistosairaalat valtion tasolla. Palvelujen tuottamiseen voi käyttää myös yksityisiä toimijoita.

Jaana Wessmanin mukaan kaksitasoinen hallintomalli on paras: lähipalvelut paikallisesti ja erikoisairaanhoito maakuntatasolla. Kuntauudistus ja soteratkaisu on tehtävä yhdessä.

Laura Kiijärven mielestä suurin ongelma on rahoitus ja sote-uudistus on järjestettävä vahvan metropolihallinnon toimesta ja paikallisesti.

Tiina Elo oli samalla kannalla. Terveyttä edistävät palvelut jäävät kunnalle, mutta ne on integroitava sote-ratkaisuun.

Myös Ahti Hurmalaisen mukaan kahden tason malli on paras. Terveyden- ja sairaanhoito on tarjottava tarpeeksi lähellä. Päällekkäisyydet on poistettava, samoin byrokratia.

Yleisökommentissa todettiin, että terveyskeskusten välillä on isoja tuottavuuseroja. Työjärjestelyillä ja parhaiden käytäntöjen soveltamisella on saatavissa isoja parannuksia.

Miten sote-palvelut tulisi rahoittaa?
Millainen vaikutus ratkaisulla on espoolaisten verotukseen?

Laura Kiijärven mukaan lähtökohtana pitää olla se, että kokonaisveroaste ei nouse. Tavoitteena pitää olla kustannusten lasku. Verottaja voi muuttua, mutta sillä ei ole merkitystä kokonaisveroasteen kannalta.

Ahti Hurmalainen oli samaa mieltä siitä, että sote-uudistus ei saa nostaa veroja.

Jaana Wessman huomautti, että päätösvalta ja maksaja uhkaavat eriytyä, jos toteutus tehdään kuntayhtymien pohjalta. Päättäjien pitäisi olla vaaleilla valittuja.

Mitä mieltä olette eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta ja raippaverosta eläkeläisille?

Seppo Särkiniemen mielestä indeksimalli on tarkkaan mietitty ja sen muuttaminen johtaisi eläkemaksujen korotukseen. Raippavero ei ole oikeudenmukainen.
Jaana Wessman vaati, että perusturvaetuudet pitää sitoa indeksiin siten, että niiden kehitys ei jää jälkeen. Kaikkia tuloja pitää verottaa yhdessä yhtenäisessä verotuksessa. 

Loppupuheenvuorot

Maria Guzenina kiitti vaalipaneelin järjestämisestä.  Yleisötilaisuuksia tarvitaan, jotta syntyy vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Niitä tarvitaan myös vaalien välillä, koska muuten poliitikot eristäytyvät kansalaisten arjesta. Tarvitaan evästyksiä, mitä alue kaipaa, mitä asukkaat kaipaavat ja miten palveluja on kehitettävä. Kuntapolitiikassa toimivien on helpompi pysyä tilanteen tasolla päätösten paikallisista vaikutuksista. Maria Guzenina lupasi olla uuttera, sinnikäs ja pitää edelleen kiinni idealismista ja muistaa omat juurensa. Tehtävässä auttaa kyky tehdä päätöksiä, jotka pitkällä tähtäimellä hyödyttävät meitä kaikkia. Säästölistaa ei ole tehty eikä politiikkaa tehdä niiden kautta. 6 mrd€ vaje on korjattava rakenteellisilla uudistuksilla. Pienet kunnat on liitettävä yhteen palvelujen turvaamiseksi. Pääkaupunkiseudulla on investoitava asumiseen. Opetus on resursoitava eikä sieltä saa leikata. On tarkasteltava yritystukia. Esimerkiksi kela-maksun poisto ja yhteisöveron alennus eivät työllistäneet eikä niillä ole ollut odotettuja dynaamisia vaikutuksia.

Ahti Hurmalaisen mukaan nykyinen järjestelmä ei toimi. Suurin ongelma on turha byrokratia ja holhous. Palkat on tarkistettava siten, että kilpailukyky palautuu, ja palkan sivukuluja on alennettava. Vuorotyölisiä on leikattava. Kuntien velvoitteet pudotettava 565:stä 400:aan. ELY-keskukset on lakkautettava. Ansiosidonnainen on rajattava 250 vuorokauteen. Sosiaalityön pirstaloituminen on purettava. Rakentamisen lainsäädäntöä on muutettava.

Seppo Särkiniemi vaati, että velkaantuminen on taitettava. Energiasta valtaosa pitäisi hankkia kotimaasta uusiutuvana energiana. Tämä työllistäisi ja alentaisi velkaantumista. Säästöt on toteutettava palvelujen tuottamista kehittämällä. Eläkeläisten määrä kasvaa ja on ratkaistava, miten lisäkustannukset katetaan. Uuden hallituksen on uudistettava rakenteita ja luotava työpaikkoja.

Tiina Elo vaati, että eläkeläisten kohtelu verotuksessa on tehtävä palkkatulon mukaiseksi. Työelämän murros on otettava huomioon. Perustuloa voisi kokeilla. Sosiaaliturvan on aina kannustettava työntekoon. Energiauudistus on tehtävä uusiutuvien suuntaan. Yrittäjyyttä on tuettava ja kannustettava kestävällä tavalla.

Laura Kiijärvi vaati, että verovähennysoikeuksia on poistettava, mm. ay-maksut ja asuntolainojen korkovähennys. Ansiosidonnainen tuki on lyhennettävä 250 päivään ja yritystukia on poistettava. Subjektiivista päivähoito-oikeutta on rajattava. Perustulon sijaan hän kannattaa Liberan ehdottamaa perustiliä.

Teemu Lahtisen mukaan leikkauksia voidaan toteuttaa palveluja heikentämättä: EU-maksut, kehitysapu, yritystuet ja maahanmuuton kustannukset. Sääntelyn valvontaa pitäisi olla vähemmän. Työnteko ja yrittäminen on saatava aina  kannattavaksi. Viron malli voidaan ottaa yritysverotukseen. Kevytyrittäjyyttä on tuettava. Julkishallinto on rakennettava uudestaan ketteräksi malliksi.

Jaana Wessman oli sitä mieltä, että aina ei tarvitse säästää. Korot ovat negatiiviset ja lainaa voidaan ottaa. Verovajetta on alennettava ja rikkaita ja hyvätuloisia on verotettava enemmän. Suomessa on kaiken lisäksi välittämisvaje ja heikoimmilta halutaan ottaa vielä enemmän.


Tilaisuus päättyi yleisön evästykseen:  Toivottavasti uudet edustajat eivät järjestä samanlaista surullista farssia kuin nykyinen eduskunta viimeisinä viikkoinaan.