Tiedotteet‎ > ‎

Viherpeukalo kaupungissa 26.4.2016 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 7.5.2016 klo 2.50   [ 9.5.2016 klo 0.29 päivitetty ]

Asukasfoorumissa oli paikalla noin 30 kaupunkiviljelystä kiinnostunutta asukasta. Tilaisuuden aluksi kerättiin kevään parhaita viljelyvinkkejä. Puheenjohtaja Leila Tauriainen kertoi perunan viljelykokeilustaan kahden sisäkkäisen sangon avulla. Muita esitettyjä ideoita olivat tomaatin kasvatus tomaatinviipaleista ja tomaattien kasvatus omissa pusseissaan. Leppävaaran alueelle toivottiin satokarttaa, josta kiinnostuneet näkisivät, missä syksyllä olisi ylimääräistä satoa vapaasti otettavissa. Helsingin julkisista ruokapuista ja -pensaista on kartta osoitteessa satokartta.net.

Niipperin siirtolapuutarhahanke on vireillä ja parhaillaan haetaan osallistujia alueelle. Hanketta esitellään ma 9.5. klo 18 Sellon kirjaston Akseli-salissa.

Viljelypalstat
Ayoma Walgama  

Suur-Leppävaarassa on kaupungin viljelypalstoja tarjolla Rastaalassa ja Leppäsillassa. Molemmissa on lähes 200 aarin kokoista palstaa. Kaupungin palstoja on ollut käytössä 1970-luvulta alkaen ja joillain palstoilla on vielä alkuperäiset viljelijät.

Ayoma Walgama kertoi, että Leppäsillan palstat ovat kaikkein suosituimpia koko Espoossa ja palstoja vapautuu vuosittain vain noin 10. Rastaalan alueelta on hieman helpompi saada palstoja. Kaikkiaan Espoossa on 900 hakijaa jonossa. Palstatila on vähentynyt rakentamisen vuoksi. Tällaisten palstojen haltijat ovat etusijalla vapautuvien palstojen jaossa. Uusia palsta-alueita on kartoitettu mm. Bembölen alueelta, mutta päätöksiä uusista palstoista ei ole tehty. Asukkailta toivotaan kaupungin asiakaspalvelun kautta palautetta tarpeista, jotka pyritään ottamaan suunnittelussa huomioon.

Palstoja haetaan sähköpostitse vapaamuotoisella hakemuksella, joka lähetetään osoitteeseen vipa@espoo.fi. Jos on valmis ottamaan palstan vastaan muualtakin kuin tietystä kohteesta, sen saa nopeammin. Jonotusaika voi olla yli vuoden. Vuokramaksu on 48 € vuodessa ja se sisältää palstan ja kasteluveden, mutta ei multaa eikä lannoitteita. Palstasta tehdään vuokrasopimus, jossa kerrotaan viljelijän velvoitteet. Vuosittain palstat tarkastetaan. Jos viljelypalsta on hoitamatta, vuokralaiseen otetaan yhteyttä ja vuokrasopimus voidaan irtisanoa, jolloin palsta vapautuu uudelle viljelijälle.

Viheralueet
Kristina Rocha

Maisema-arkkitehti Kristina Rocha muistutti viheralueiden tärkeydestä terveyden, liikunnan ja yhteisöllisyyden kannalta. Viheralueiden kehittämistä ohjaavat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaavat. Toimintoja voi suunnitella viheralueilla, vaikkei asemakaavassa ole siitä määräystä. Alueen käyttö on hyvä suunnitella varhain, jotta mahdolliset tilatarpeet (esim. viljelypalstat, koira-aitaus, leikkipuisto) ja muu käyttö saadaan sovitettua alueelle. Puistoalueista tehdään puistosuunnitelma ja sen pohjalta rakennus- eli toteutussuunnitelma. Suunnittelussa on otettava huomioon, että alueesta tulee helposti ylläpidettävä.

Espoossa on tällä hetkellä 10 kaupungin viljelypalsta-aluetta ja n. kuusi yhdistysten palsta-aluetta ja kolme siirtolapuutarhaa. Espoossa harkitaan, luovutettaisiinko kaikki viljelypalstat yhdistysten hoidettavaksi.

Kristina Rocha kertoi, että Suur-Leppävaarassa on tekeillä Tupapelto-Sirkkulan asemakaava urheilupuiston pohjoispuolella. Sinne on esitetty kahta siirtolapuutarha-aluetta ja uusi alue viljelypalstoille. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville elokuussa. Vermon alueella on tehty Meriniityn puistosuunnitelma, jossa esitetään n. 30 kpl 3x3 m2 viljelypalstaa. Mahdollisesti palsta-alue voisi tulevaisuudessa laajeta viereiselle alueelle.
Vanha Albergan puutarha on kunnostettu paikan historia huomioon ottaen. Puistoon on istutettu vanhoja lajikkeita. Herukat, karviaiset ja omenapuiden hedelmät saa kuka tahansa poimia syötäväksi. Suunnitellut viljelypalstat on kuitenkin jätetty toteuttamatta. Puutarhan avajaisia vietetään torstaina 26.5. klo 18 alkaen osana Vihervuoden tapahtumia.

Vihervuosi 2016 -tapahtumat Espoossa löytyvät www.vihervuosi.fi -sivuston tapahtumakalenterista. Muita tapoja osallistua ovat erilaiset talkoot www.espoo.fi/talkoot ja osallistuminen Meidän puisto -hankkeeseen www.espoo.fi/meidanpuisto.
Kaavoissa ei ole määräyksiä viheralueiden käytöstä, mutta alueen käyttö on hyvä suunnitella varhain, jotta mahdolliset viljelypalstat, koira-aitaus, leikkipuisto ja muu käyttö saadaan sovitettua alueelle.

Kaupunkikeitaat
Niko Riepponen

Ympäristömuotoilija Niko Riepponen kertoi Espoon valinnasta Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi ja Suomen turvallisimmaksi kaupungiksi. Kaupunki tulee edelleen vihertymään kansainvälisen trendin mukaisesti. Yksi keino tähän ovat kaupunkikeitaat.

Espooseen on kesäksi tulossa kaupunkikeitaat Leppävaaraan ja kolmeen muuhun kaupunkikeskukseen. Niiden tarkoitus on toimia kohtaus- ja tapahtumapaikkoina. Kirjastot koordinoivat kaupunkiviljelylaatikoiden jakoa. 

Kaupunkikeidas on aarin kokoinen ja sen keskelle tulee korkeahko puuistutus. Sen ympärille tulee penkki tai penkkejä, roskis ja kaupunkiviljelylaatikoita kukkien tai yrttien kasvatukseen. Kaupunki huolehtii kastelusta. Niko vakuutti, että yrttien viljely Alberganesplanadilla on turvallista, kunhan yrtit pestään ennen käyttöä.

Niko Riepponen uskoi, että mm. kattopuutarhat ja viherseinät tulevat olemaan näkyvä osa tulevaisuuden kaupunkirakennetta. Asukkailla tulee olemaan keskeinen rooli viherratkaisujen toteuttamisessa.

Comments