Tiedotteet‎ > ‎

Tietoa sähköisistä terveyspalveluista

lähettänyt Esko Uotila 29.4.2015 klo 22.50   [ päivittänyt 30.4.2015 klo 11.20 Suur-Leppävaaran Asukasfoorumi ]

Terveyspalveluilta 23.4.2015 Sellon kirjastossa


Lähes 100 kuulijaa seurasi ylilääkäri Tuomo Lehtovuoren ja apteekkari Annika Tuominen-Kallandin kiinnostavia esityksiä sähköisistä terveyspalveluista Sellon kirjastossa 23.4. Kysymyksiä esitettiin runsaasti ja keskustelu oli vilkasta.

Avauspuheenvuorossaan asukasfoorumien valmisteluryhmän puheenjohtaja Leila Tauriainen totesi, että tietoa uusista palveluista tarvitaan, koska monta uudistusta on menossa ja sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti. Hän esitteli terveysasemien jonotusaikoja eri terveysasemilla, ja totesi, että Leppävaara ja Viherlaakso ovat Espoon keskitasoa, kun taas Kilon jonotusajat ovat selvästi lyhyempiä.

Sähköiset terveyspalvelut, ylilääkäri Tuomo Lehtovuori

Ylilääkäri Tuomo Lehtovuori totesi, että viime vuosina terveysaseman jonotusajat ovat lyhentyneet. Tähän on päästy siitä huolimatta siitä, että viimeisen kahden vuoden aikana Leppävaaran alueelle on tullut 4000 uutta asukasta. Terveysaseman resurssit eivät ole kasvaneet vastaavasti. Hän huomautti, että Espoossa alueiden väestörakenteessa on suuria eroja eri alueiden välillä, mikä vaikuttaa myös jonotusaikoihin. Tavoitteena on edelleen lyhentää jonotusaikoja. Terveysaseman 1. kerros on saatu remontoitua ja toiminta on nyt sujuvampaa. Terveysaseman ahtauteen ei ole odotettavissa parannusta vuosikausiin.

Sähköinen resepti tuli kaksi vuotta sitten ja sitä osataan jo käyttää ja uusiminen toimii varsin sujuvasti. Vuosi sitten tuli käyttöön Kanta-arkisto, josta voi nähdä tehdyt terveystietojensa kirjaukset. Sähköistä asiointia on Espoossa käytetty vuodesta 2008 alkaen, mutta käyttäjäjoukko on vielä liian pieni eikä puhelinpalvelujen tarve ole vähentynyt.

Tuomo Lehtovuori esitteli Kanta.fi-sivuston, jonka Omakanta-palvelu sisältää henkilökohtaisia terveystietoja. Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Tiedot järjestelmään päivittyvät pienellä viiveellä. Tuomo Lehtovuori kannusti kuulijoita tutustumaan järjestelmään. On tärkeää kirjautua järjestelmään ja antaa suostumukset ja kiellot terveystietojen näyttämiseen, jotta tieto alkaa karttua järjestelmään. 

Laboratoriotulokset tulevat järjestelmään usean päivän viiveellä, mutta kesällä tietojen on tarkoitus tulla näkyville seuraavana päivänä. Jos haluaa lisätietoa laboratoriotutkimusten tulosten tulkinnasta, ylilääkäri suositteli Duodecimin terveyskirjasto.fi-palvelun käyttöä.

Omakantaan tulee tietoa lähinnä julkisesta terveydenhuollosta. Erikoissairaanhoidon, mm. Jorvin tiedot eivät vielä ole laajasti mukana. Potilaiden kannattaa antaa palautetta terveydenhoidon henkilökunnalle, jotta kirjaukset saadaan kattavammin järjestelmään.

Espoon omahoitopalvelu löytyy osoittesta www.espoo.fi/omahoito. Sähköinen terveystarkastus auttaa arvioimaan omaa terveydentilaansa ja annetut vastaukset voi antaa terveydenpalveluhenkilöstön käyttöön.
Lääkäriaikoja ei voi varata palvelujen kautta, koska varattaessa on arvioitava hoidon tarve ja ohjata asiakas oikean palvelun piiriin.

Espoon sivuilta on pääsy Terveyskansioon, jonka kautta voi asioida lääkärin tai hoitajan kanssa sähköisesti sekä seurata omaa hoitosuunnitelmaansa. Terveyskansio on osin päällekkäinen Omakanta-palvelun kanssa, mutta järjestelmät eivät ole yhteydessä keskenään. Vähitellen kaikki terveystiedot tulevat siirtymään Kanta.fi-palveluun.

Espoon omahoitopalvelun käyttöliittymä tulee uusiutumaan alkukesän aikana.

Apteekki sähköistyy, apteekkari Annika Tuominen-Kalland

Esityksensä aluksi apteekkaari Annika Tuominen-Kalland kysyi yleisöltä palvelujen käytöstä. Suurin osa läsnäolijoista oli käyttänyt omahoitopalvelua ja tunsi sähköisen reseptin ennalta.

Sähköiset reseptit tallennetaan Kanta.fi-palvelun Omakanta-arkistoon, jonka kautta tieto siirtyy terveysasemalta apteekkiin. Apteekkari kertoi, että sähköinen resepti nopeuttaa palvelua, estää virheitä ja väärinkäyttöä, varmistaa reseptin säilymisen ja näkyvyyden kaikissa apteekeissa. Palvelu on kuitenkin täysin riippuvainen tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta. Omia reseptejään voi tarkastella Omakanta-palvelussa.

Potilaan puolesta voi hakea lääkkeen esim. potilasohjeella, Kelakortilla, potilaan henkilökortilla tai valtakirjalla. Potilaan kirjallinen suostumus tarvitaan uudistamispyynnön tekemiseen, kokonaislääkityksen tarkasteluun ja reseptien yhteenvedon tulostamiseen.

Reseptien voimassaolo pitenee kahteen vuoteen 1.1.2017 ja samalla siirrytään kokonaan sähköisiin resepteihin. Ensi vuoden alusta lääkekorvauksiin tule 45 euron omavastuu, korvaus nousee 35 prosentista 40:een ja vuotuiseksi lääkekatoksi tulee noin 612 euroa.

Lääkkeiden hinnat muuttuvat kahden viikon välein hintakilpailun perusteella. Apteekin velvollisuus on ehdottaa lääkkeen vaihtamista halvempaan, jos täysin vastaava vaihtoehto on tarjolla. Toiseen aineeseen ei saa vaihtaa eikä yksittäisiä lääkeaineita yhdistelmätablettiin.

Apteekkari Tuominen-Kalland kannusti kysymään ohjeita lääkkeiden käyttöön. Apteekissa on käytössä ohjelma, joka antaa yksityiskohtaisia tietoja lääkkeistä ja eri lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Myös sivuvaikutukset vaihtelevat kovasti. Koska niitä ilmenee kovin eri tavoin ja harvoin, kaikkia mahdollisuuksia ei voida ennakkoon selostaa. 

Sähköinen resepti on käytössä kaikissa apteekeissa ja julkisessa terveydenhuollossa. Pienemmät yksityiset terveysasemat voivat vielä olla palvelun ulkopuolella. Apteekissa ei välttämättä enää tarvita kelakorttia, vaan tiedot välittyvät suoraan järjestelmän kautta.