Tiedotteet‎ > ‎

Sote tulee - kuka sinua silloin hoitaa? 18.4.2016 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 21.4.2016 klo 2.35   [ 21.4.2016 klo 6.08 päivitetty ]
Tilaisuuden aluksi Susanna Suni Espoon musiikki- ja tanssikoulu Estradasta soitti pianoa.

Sote-uudistus espoolaisen näkökulmasta
talous- ja hallintojohtaja Markus Syrjänen

Markus Syrjänen korosti  sote-uudistuksen merkitystä muistuttamalla, että noin puolet julkisen sektorin kuluista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sillä on siten keskeinen osuus kestävyysvajeen purkamisessa. Vuoteen 2030 mennessä hallituksen tavoitteena on saavuttaa 3 Mrd euron säästöt sote-uudistuksella ja muilla tuottavuustoimilla. Suunnitelman mukaan maakunnat tulevat vastaamaan sote-palveluista. Kunnille jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Markus Syrjänen esitteli sote-uudistuksen tilannetta ja aikataulua. Hän otti esille hallituksen 5.4.2016 tekemät linjaukset, joissa korostettiin valinnanvapautta ja erotettiin palvelujen tilaaminen ja tuottaminen maakunnissa. Säästöjä tavoitellaan palveluketjuja ja tietojärjestelmiä tehostamalla ja kilpailua edistämällä. Tavoitteena on saada keskeiset lait kesän alussa lausuntokierrokselle ja lakien valmistuttua siirtää järjestämisvastuu maakunnille vuoden 2019 alusta alkaen. Syrjäsen mukaan valinnanvapaudella voi olla todellisia vaikutuksia pääkaupunkiseudulla alusta alkaen, mutta muuten uudistus näkyy asiakkaiden saamissa palveluissa vasta ensi vuosikymmenellä. Verotukseen tulevilla muutoksilla on isoja vaikutuksia kuntatalouteen. 

Syrjänen kertoi, että sote-uudistusta valmistellaan Espoossakin ripeästi. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu tekee mahdolliseksi poiketa maakuntamallista, jos kunnat pystyvät tekemään yksimielisen hyväksyttävän ehdotuksen. Uudellamaalla uskotaan, että yksi tuotanto-organisaatio olisi liian suuri. Alueen sisällä on merkittäviä kustannustasoeroja, joiden tasaaminen olisi vaikeaa. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat käynnistivät 7.4.2016 pääkaupunkiseudun erityisratkaisun valmistelun. Lähtökohtana on se, että kukin kunta tuottaa omat palvelunsa ja muodostavat oman sote-toimialueen. Vaativa erikoissairaanhoito jäisi HUSiin maakuntatasolle.

Keskustelussa nousi esille huoli palvelujen säilymisestä säästöpaineessa. Syrjänen huomautti, että koko maan tasolla 3 Mrd säästöjä ei tavoitella nykytilaan vaan ilman uudistuksia toteutuvaan tasoon verrattuna. 

Espoo on jo pitkään kehittänyt mm. vanhuspalveluja siten, että vanhukset voivat asua kotona. Kaupunki on luopumassa kokonaan pitkäaikaisesta vanhusten laitoshoidosta. Myös vammaispalveluja ja terveydenhuollon hoitoketjuja kehitetään kaiken aikaa.


   Maria Guzenina ja Markus Syrjänen

Kannanottoja sote-uudistukseen
kansanedustaja, valtuuston puheenjohtaja Maria Guzenina

Maria Guzeninan mukaan 3 Mrd säästötavoite on epärealistinen. Hän muistutti, että sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli tuoda palvelut lähemmäksi ihmistä. Espoon sairaalasta voimme olla ylpeitä. Kuntouttaminen ja sairaalasta kotiuttaminen on toteutettu mallikkaasti. 

Guzeninan mukaan sotesta on tullut maakuntauudistus ja yhtiöittämisuudistus. Hän ei usko, että näillä ratkaisuilla saavutetaan säästöjä. Valinnanvapaus voi tulla hyvinkin kalliiksi. Hän haluaisi tietää, millaisen palvelulupauksen yhteiskunta tulevaisuudessa antaa kaikille tasapuolisesti. Hän oli tyytymätön mm. 75 vuotta täyttäneiden vammaisten palvelujen heikennyksiin. Palvelut tulisi aina harkita tapauskohtaisesti ilman ikärajoja. 

Maria Guzenina kertoi tulonsiirroista Espoosta muualle maahan. Jos sote tulisi täällä maakunnan vastuulle, hän ei usko, että kustannukset alenisivat. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi säilyttää Espoon vastuulla.

Guzenina piti hyvänä, että sote-uudistuksesta keskustellaan ja järjestetään tällaisia tilaisuuksia. Päätökset tehdään aikanaan demokratian mukaisesti. Kuntalaiset voivat pitää yhteyttä päättäjiin halutessaan vaikuttaa päätöksentekoon.

SOTE tulee, kuka sinua silloin hoitaa?
ylilääkäri Tuomo Lehtovuori


Tuomo Lehtovuori kertasi, miten terveyspalvelujen on järjestetty eri aikoina. Väestövastuumallista ja alueorganisaatiosta on siirrytty uuteen vastuunjakoon. Aiemmista kokemuksista voisi olla hyötyä sote-uudistuksesta.

Hallituksen linjauksista Lehtovuori totesi, että mm. kolmannen sektorin rooli ja kilpailuttamisen pelisäännöt ovat vielä avoinna. Palveluiden järjestäjän ja tuottajan roolien erottamisen hän ei usko aiheuttavan isoja ongelmia käytännön toiminnassa.

Lehtovuori muistutti, että viranomaistaho valitsee palveluntuottajat ja eri toimijat tulevat samalle viivalle. Valinnan vapaus laajenee yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Hän luottaa siihen, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö paranee ja jatkossa muutkin palvelut tulevat yhteisiin palveluketjuihin. Omahoidon merkitys korostuu ja siihen panostetaan digitalisaation avulla. Palvelut segmentoidaan väestöryhmille tarpeiden mukaan.
Yleisökommenteissa varoitettiin pilaamasta nykyistä hyvin toimivaa terveyskeskusjärjestelmää. Tietojärjestelmien kehittämisen ja yhteeensovittamisen kustannusten nousua myös pelättiin.

Lehtovuori esitteli Espoon terveysasemien palvelutasoa. Kilo on vapaiden aikojen tilastossa selkeästi keskitasoa parempi, Leppävaara hiukan sitä parempi ja Viherlaakso vähän heikompi. Kaikissa asiakkaiden antama palaute on hyvällä tasolla. Lähitulevaisuudessa palautetta aletaan kerätä tekstiviestien avulla. 

Tuomo Lehtovuoren esitys: SOTE tulee, kuka sinua silloin hoitaa

***
Yhteisesti todettiin, että sote on vielä niin kesken, että vuoden kuluttua on tarpeen järjestää uusi tilaisuus.