Tiedotteet‎ > ‎

Sisäilmaongelmat 10.11.2016 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 10.11.2016 klo 23.01   [ 14.11.2016 klo 3.52 päivitetty ]

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat huolestuttavat espoolaisia. Asukasfoorumissa Huono sisäilma sairastuttaa – mitä tehdään kouluille ja päiväkodeille? 10.11.2016 Sellon kirjaston aulassa aihetta käsiteltiin monipuolisesti ja keskustelu oli vilkasta. Tilaisuudessa esiintyivät Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija LehtinenSisäilmayhdistyksen sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola ja Tapiolan koulun rehtori Heikki Pihkala.

Tilaisuuden esitysmateriaali:



Sisäilmaongelmien syyt tunnetaan hyvin, mutta yksilötasolla seuraukset ovat kovin erilaisia. Keskustelussa esiin noussut vanhempien huoli lasten terveydestä on aiheellinen ongelmallisten koulu- ja päiväkotirakennusten suuren määrän ja hitaan korjaustahdin vuoksi. Espoossa Tilakeskus-liikelaitos kehittää järjestelmällisesti kohteiden rakentamisen ja ylläpidon kehittämiseksi. Tiedottamiseen ja viestintään pyritään myös panostamaan aiempaa enemmän. Korjauksiin osoitetut määrärahat ovat kuitenkin riittämättömiä korjausvelan alentamiseen ja nopeisiin korjaustoimiin. 

Sisäilma Espoon kouluissa ja päiväkodeissa
Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja

Tilapalvelut-liikelaitos on toiminut vuoden 2016 alusta. Tilakeskuksen vastuulla noin 100 koulua ja 183 päiväkotia. Toiminta perustuu investointiohjelmaan ja vuosikorjausohjelmaan, joista päätetään vuosittain kaupungin talousarvion yhteydessä. Toimintaa ohjaa kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos, jonka puheenjohtaja Tiina Elo osallistui myös asukasfoorumiin. Toimintaan sisältyy uudisrakentamista, suuria peruskorjauksia, kunnossapitoa ja muita kiinteistöpalveluja. 

Maija Lehtinen kertoi, että sisäilmaongelmat ovat esillä eri puolilla Suomea. Espoon korjausvelka on 123 M€, joka on kohtuullinen taso muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna. Suurimmat ongelmat ovat 1950-1980-luvuilla rakennetuissa tiloissa. Ensi vuoden investointeihin eli uudisrakentamiseen ja isoihin peruskorjauksiin on talousarviossa ehdotettu 57 M€ ja muihin korjauksiin 30 M€. Ennakoivaan korjaukseen on tällä rahoitustasolla vaikea päästä. 

Esityksessään Maija Lehtinen käsitteli lukuisia tyypillisiä rakennevirheitä, joita löytyy Espoostakin yleisesti. Ilmanvaihdossa todetaan ongelmia mm. vanhentuneen laitekannan ja nykymääräysten vastaisen toteutuksen vuoksi. 

Uudisrakentamisessa panostetaan aikaisempaa enemmän suunnitteluun ja osapuolten yhteistyöhön.Sisäilman laadun kannalta kosteuden- ja pölynhallinta ja työmaiden valvonta rakentamisvaiheessa ovat tärkeitä. Ylläpidossa pyritään ennakoivaan huoltoon ja laadukkaaseen kiinteistönhoitoon.

Espoossa on otettu käyttöön Granlund Manager -huoltokirja. Kohteilla on huolto-ohjelma, jonka mukaisesti ylläpito toimii. Järjestelmässä on palvelupyyntötoiminto, jonka kautta käyttäjät voivat ilmoittaa ongelmista.

Maija Lehtisen mukaan Tilakeskus pyrkii puuttumaan ongelmatilanteisiin aikaisempaa nopeammin. Akuutit sisäilmakohteet käsitellään Tila- ja asuntojaoksessa kuukausittain. Kaupungin menettelytapoja on tänä vuonna kehitetty siten, että viestintä ja vuorovaikutus paranee. Työ- ja kouluterveydenhuoltoon pidetään tiiviisti yhteyttä. Tiedottamista tehostetaan siten, että kohteiden käyttäjät pysyvät ajan tasalla tehtävistä toimenpiteistä.

Keskustelu:

Tiina Elo, Tila- ja asuntojaosto: Sisäilmaongelmien hoito on kehittynyt, mutta edelleen lukuisat koulut toimivat väistötiloissa. Avoin viestintä on tärkeää, jotta vanhemmat saavat nopeasti ja riittävästi tietoa tilanteesta. Peruskorjauksiin tarvittaisiin lisää rahoitusta, jotta korjausvelka alenisi. Valtuustoryhmien kehysneuvotteluissa osoitettiin 10 M€ lisärahoitus koulujen sisäilmakorjauksiin. Lasten ja henkilökunnan oireilua on tarpeen tehdä aiempaa perusteellisemmin.

Kysymys: Miten korjauskohteet priorisoidaan?
Vastaus (Maija Lehtinen): Koulujen ja päiväkotien priorisointiohjelma on tehty 2013 ja se on tarkoitus päivittää. 

K: Onko luetteloa sisäilmaongelmaisista kouluista ja päiväkodeista?
V: Tällaista julkista listaa ei ylläpidetä, mutta asiantuntijoilla on tieto akuuteista kohteista. Näitä käsitellään Tila- ja asuntojaostossa kuukausittain. 

K: Talousarvioehdotuksessa on 30 koulukohdetta, joiden suunnitteluun ei ole osoitettu rahoitusta. Onko todellinen korjausvelka ilmoitettua suurempi?
V: Korjausvelkalaskelma päivitetään 2016 aikana. 

K: Väistötilat maksavat jopa viisi kertaa enemmän kuin pysyvät tilat. Onko tämä järkevää? Miksi kaupungille ei hankita omia siirtokelpoisia väistötiloja? Miten on varauduttu kiirellisiin hätäväistöihin?
V: Vuokra riippuu vuokra-ajasta ja nykyisin lisähinta on alempi. Sopimuksissa on mahdollisuus lunastaa väistötilat ja tätä harkitaan. Kaikki väistötilat eivät ole täynnä, joten ratkaisuvaihtoehtoja on.

Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?
Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys

Mervi Ahola eritteli esityksessään yksityiskohtaisesti sisäilmaongelmien syitä ja niistä aiheutuvia terveyshaittoja. Hyvää sisäilmaa ei huomaa, vaan siihen kiinnitetään huomiota vasta kun siinä on jotain ongelmia. Ennakoivaan huoltoon ja puhtaanapitoon kannattaa panostaa. Koska sisäilmasta sairastuminen ja oireilu on yksilöllistä, ongelmiin ei aina osata suhtautua ajoissa riittävän vakavasti. Hyvä tunnusmerkki ongelmakohteesta on, jos oireet helpottavat tai häviävät, kun ihminen poistuu niitä aiheuttavasta tilasta.

Rakennusten sisäilmaongelmat lisääntyivät, kun 1970-luvun öljykriisin seurauksena talon eristystä ja tiivistämistä lisättiin. Moni sisätila myrkytettiin lastulevyillä. Tasakattorakenteissa on paljon rakennevirheitä. Märkätilojen vesieristykset tulivat pakollisiksi vasta 1990-luvulla.

Koulurakennusten keski-ikä on yli 50 vuotta ja päiväkotien yli 40 vuotta. Näissä on paljon riskialttiita rakenteita, joiden vauriot ovat nyt näkyvissä. Hyvä huolto ja ylläpito ovat tärkeitä ongelmien ehkäisemiseksi.


Kysymys: Onko tehty laskelmia sisäilmaongelmien aiheuttamista kansantaloudellisista kustannuksista?

Vastaus (Mervi Ahola): Keväällä on tulossa seminaari, jossa tällaisia laskelmia esitellään. 
Tieto yleisöstä: Kuntaliitossa on valmistumassa kuntien omistamaa rakennuskantaa koskeva selonteko sisäilmaongelmien aiheuttamista välittömistä ja välillisistä terveydenhoitomenoista.

Case Tapiolan koulu
Heikki Pihkala

Heikki Pihkala kertoi Tapiolan koulun tarinan sisäilmaongelmien kurimuksessa. Syksyllä 2010 oppilaiden ja opettajien oireilu Tapiolan koulussa paheni sellaiseksi, että oli tarpeen etsiä koululle väistöpaikka. Vanhemmat eivät hyväksyneet etäällä olevia paikkoja. Poliisiopiston rakennus saatiin käyttöön, mutta syksyllä 2011 todettiin, että siellä on vielä pahempi sisäilmaongelma. Poliisiopiston pihalle pystytettiin parakkikylä, jossa suurin osa opetuksesta toimi, mutta niissäkin oireilu alkoi. Jälleen vanhemmat hylkäsivät ehdotuksen siirtymisestä Espoonlahteen.

Viiden vuoden evakkoretken jälkeen Tapiolan koulun peruskorjaus valmistui. Käytännössä kaikki tilat rakennettiin uudelleen. Uuden koulun rakentaminen tehtiin huolellisesti ja rakennusaikaisesta suojauksesta pidettiin huolta. Yhtään materiaalia vanhasta koulusta ei viety uusiin tiloihin. 

Heikki Pihkala totesi tyytyväisenä, että suhtautuminen sisäilmaongelmiin on muuttunut viiden, kymmenen vuoden aikana selvästi parempaan suuntaan.


Kysymys: Miten ratkaistaan, korjataanko vai rakennetaanko uusi rakennus?

Vastaus (Maija Lehtinen): Päätös voidaan tehdä vasta sitten, kun perusteelliset tutkimukset on tehty.