Syksyn viimeisessä asukasfoorumissa Monta kulttuuria, yksi kotikaupunki 16.11.2015 Sellon kirjastossa käsiteltiin monikulttuurisuuden merkitystä, turvapaikanhakijoiden tilannetta ja heidän tukemistaan sekä espoolaisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön ja tutustua maahanmuuttajiin.
Suur-Leppävaaran asukasfoorumien valmisteluryhmän puheenjohtaja Leila Tauriainen avasi tilaisuuden, kertoi asukasfoorumitoiminnasta ja pyysi palautetta tilaisuudesta ja ehdotuksia seuraavan vuoden toimintaan.
Monikulttuurinen Espoo, Päivi Käri-Zein
Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja
Päivi Käri-Zein kertoi Espoon kehittämisestä tasa-arvoiseksi, turvalliseksi, suvaitsevaiseksi ja yhdenvertaiseksi kaupungiksi kaikille asukkailleen. Tavoite perustuu Espoo-tarinaan. Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus on otettu huomioon myös Espoon viidessä poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa. Tietoa monikulttuuriasiain neuvottelukunnan toiminnasta löytyy osoittesta
Monikulttuuriasiain neuvottelukunta
Esitysmateriaalissa on Espoon maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikön Teemu Haapalehdon raportti Monikulttuurisuusohjelman 2014-1017 seurantatiedoista vuodelta 2014. Sen mukaan vieraskielisten kaupunkilaisten osuus espoolaisista oli 13,3%, kun se vuonna 2005 oli vain 5,6%. Espoolaiset edustavat yli 150 kansallisuutta ja puhuvat äidinkielenään yli 130 eri kieltä. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä ja viro. Viime kuukausien Toiminnassa panostetaan kielitaidon parantamiseen ja maahanmuuttajien kotoutumista tukevaan toimintaan.
Espoon kaupungin rooli turvapaikanhakijoiden vastaanotossa, Terhi PIppuri
Erityissuunnittelija
Terhi Pippuri Espoon kaupungin sivistystoimesta kertoi kaupungin toiminnasta turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Espoossa toimii kaupunginjohtajan asettama valmiusryhmä, joka ohjaa toimintaa nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Espoo on kantanut erityistä vastuuta alaikäisten, yksin maahan tulleiden nuorten vastaanotosta. Espoon Ryhmäkoti on koordinoidut tätä toimintaa koko Suomessa. Espooseen on perustettu kolme aikuisten vastaanottokeskusta, joista yksi on Suomen ensimmäinen yrityksen perustama vastaanottokeskus. Espoossa oli 9.11. noin 500 alaikäistä ja noin 1200 aikuista turvapaikanhakijaa.
Terhi Pippurin mukaan Espoo on onnistunut hyvin järjestämään koulupaikat niitä tarvitseville lapsille. Vastaanottokeskuksiin pyritään järjestämään mielekästä päiväohjelmaa. Vapaaehtoistyö on herättänyt laajaa kiinnostusta ja on lähtenyt hyvin alkuun. Myös kirjastot ja nuoriso- ja liikuntapalvelut ovat vahvasti mukana toiminnassa. Työpaikkojen löytäminen maahan pysyvästi asettuville on erittäin tärkeää ja vaatii toimenpiteitä.
Muukalainen on ystävä. Leppävaara kansainvälistyy, miten kohtaamme?, Vesa Kukkamaa
Vesa Kukkamaa antoi SPR:n edustajana virikkeitä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kohtaamiseen arjessa. Hän muistutti, että me olemme kaikki erilaisia. kun tutustumme paremmin toisiimme, löydämme yhä enemmän yhtäläisyyksiä ja yhdistäviä asioita.
SPR järjestää runsaasti vapaaehtoistoimintaa. Ensin tarvitaan vapaaehtoiset, jotka ovat valmiita organisoimaan toimintaa. Valmiiseen toimintaan on aina helpompi liittyä mukaan. Ystävätoiminta helpottaa muuttajia asettumista yhteisöön ja arjen elämistä. Asumisopastus auttaa käytännön asumiseen liittyvissä asioissa. Myös vastaanottokeskuksissa järjestetään toimintaa. Leirit, kielen opiskelun ja läksyjen teossa auttaminen ja kansainvälisen klubit ovat muita toimintamuotoja. Näissä tarjoutuu tilaisuuksia vapaaehtoistoimintaan ja uusiin ihmisiin tutustumiseen.
Yhteistyökumppanit
Espoon Latu järjestää perhe- ja lapsitoimintaa Siikajärjellä ja muuta toimintaa Otaniemessä lauantaisin ja tarjoaa uusille vapaaehtoisille mahdollisuuksia osallistua toiminnan järjestämiseen.
SPR:n Kehä-Espoon osasto on perustamassa Kotiudutaan Espooseen -kielikerhoa, johon tarvitaan lisää vapaaehtoisia. Kerho järjestää iltoja, joissa Leppävaaran ja lähialueiden asukkaat voivat tutustua toisiinsa ja toistensa kulttuuriin. Ensimmäiset tapaamiset ovat 24.11. ja 8.12. Sellon kirjastossa.
Leppävaaran seurakunta järjestää toimintaa maahanmuuttajille mm. Luetaan yhdessä -ryhmässä. Leppäsiiven nuorisotilassa toimii Ravintolapäivänä lauantaina 21.11. Lähi-idän keittiö, joka tarjoaa Lähi-idän kotiruokaa ja herkkuja. Tapahtuman tuotto menee Espoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden hyväksi. Lähi-idän ruokailta järjestetään 23.1. Leppävaaran kirkolla.
Keskustelua ja kysymyksiä
Esitysten pohjalta käydyssä keskustelussa nousi esille kysymyksiä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden majoittamisesta, suomen kielen opiskelusta ja muusta toiminnasta sekä espoolaisten mahdollisuuksista kohdata ja auttaa maahan Espooseen tulleita.
Yleisön kysymyksiä ja kommentteja:
- Onko kaupungilla keinoja tukea asuntojen tarjontaa maahanmuuttajille esim. kiinteistöveroa alentamalla? Kaupunki selvittää mahdollisuuksia.
- Turvapaikanhakijoita voisi sijoittaa varuskuntiin, joissa he voisivat olla vuorovaikutuksessa suomalaisten varusmiesten kanssa.
- Suomen kielen opetuksessa on ongelmia eikä kaikille pystytä järjestämään opetusta riittävän nopeasti. Opetusmenetelmät ovat usein tuloksettomia ja harjoittelupaikkoja on liian vähän. Kielen opetusta ei ole riittävästi koordinoitu. Oppimiselle pitäisi asettaa tavoitteita ja velvoitteita ja etuuksia pitäisi kytkeä kielitaidon kehittymiseen.
- Espoolaiset voivat omatoimisesti tukea maahanmuuttajia. Tutustuminen naapureihin ja tavallisen asukastoiminnan järjestäminen auttaa sopeutumisessa ja kielen oppimisessa.
- Koululaisten Tet-jaksoja vastaavia perehdyttämisjaksoja työelämään voisi järjestää myös maahanmuuttajille.
- Siikajärvellä tarvitaan nykyistä tehokkaampaa jäteveden puhdistusta.
- Maahanmuuttajille voitaisiin kerätä polkupyöriä esim. poliisilaitokselta tai taloyhtiöistä.
Poimintoja asukaskyselyn vastauksista:
Mielipiteesi maahanmuutosta, kotoutumisesta ja monikulttuurisuudesta?
- Pakkomaahanmuutto lisää jännitteitä eri väestöryhmien kesken johtuen rakenteellisesta rasismista.
- Turvapaikanhakijoiden tai oleskeluluvan saaneiden etuoikeudet kaupungin vuokra-asunnon saamiseksi edustavat rakenteellista syrjintää, josta kaupungin tulee irtisanoutua.
Terhi Pippuri: Kaupungin asuntoja jaettaessa kriteereinä ovat asunnon tarve, varallisuus ja tulot. Espoolaiset ovat etusijalla. Maahanmuuttajat eivät ole etuoikeutetussa asemassa. - Maahanmuutolta ei voida välttyä. Monikulttuurisuus on välttämätöntä eikä siinä ole mitään pelättävää.
- Ihmisen on saatava apua silloin kun hän sitä tarvitsee. Jokainen suomalainen voisi omassa asuinympäristössään tehdä asioita, jotka edesauttaisivat kotoutumisessa.
- Monikulttuurisuus on rikkaus. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.
Mitä kysymyksiä haluat käsiteltäväksi asukasfoorumissa?
- Mitä monikulttuurisuudella halutaan saavuttaa ja mikä on sen vaikutus maahanmuuttajien sopeutumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa?
Päivi Käri-Zein: Espoon pitää olla tasa-arvoinen ja turvallinen kaikille. Maahanmuuttajataustaisten määrä ja osuus tulee väistämättä kasvamaan.
Vesa Kukkamaa: Helsinki oli 100 vuotta sitten monikulttuurisempi kuin nyt ja on hyvä miettiä, onko siitä ollut haittaa vai hyötyä. Monet yritykset ovat maahanmuuttajien perustuvia. Monipuolinen osaaminen on yhteiskunnan kehittymiselle hyväksi. - Mitä maahanmuuttajilta odotetaan ja miten edistyminen sopeutumisessa mitataan?
- Miksi pakolaisista suuri osa on nuoria miehiä?
Vesa Kukkamaa: Kaikissa yhteiskunnissa ja yhteisöissä vahvimmat ovat suurin uhka valtaapitäville ja heillä on myös parhaimmat mahdollisuudet lähteä pakolaiseksi. Myös pakomatkat ovat vaarallisia ja lähteminen vaatii rohkeutta ja varoja. - Mitä Espoossa on tehty ja mitä on suunnitelmissa maahanmuuttoaallon, kotoutumisen ja monikulttuurisuuden kehittämiseksi?
- Miten espoolaiset voivat osallistua vapaaehtoisena maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden tukemiseen?
- Mitä helppoja matalan kynnyksen tapoja on maahanmuuttajien kohtaamiseen?
Vesa Kukkamaa suositteli luettavaksi Karim Maïchen kirjan Mitäs me länsimaalaiset!, joka kertoo länsimaisen kulttuurin synnystä ja sen vaikutuksesta asenteisiimme.
Tilaisuuden päätteeksi Päivi Käri-Zein luki otteen Metro-lehdessä olleesta Mari Storpellisen kolumnista Ei kaikelle:
On muukalaisia, jotka pitävät Suomea paratiisina. Ja meillä huoli siitä, että nuo ihmiset pilaavat meidän maamme, meidän maineemme, meidän työmoraalimme korkean tason. Vievät ne työt, joita emme halua, ne naiset, joita emme kaipaa, anastavat metsiemme marjat, joita emme jaksa poimia, vaan ostamme ne mieluummin ylihintaan torilta, johon emme halua töihin, koska palkka ei ole korkea ja aikaiset aamuherätykset ovat rankkoja. Nuo ihmiset uhkaavat uskontoamme, vaikka juuri erosimme porukalla kirkosta.
