Tiedotteet‎ > ‎

Maahanmuuttajat kertovat 27.10.2016 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 30.10.2016 klo 0.19   [ 2.11.2016 klo 21.16 päivitetty ]



Maahanmuuttajat kertovat -asukasfoorumissa oli noin 70 osallistujaa, jotka edustivat 11 kansallisuutta. Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten kesken käytiin vilkasta keskustelua maahanmuuttajien kokemuksista ja etsittiin yhdessä keinoja parantaa kotoutumista ja vuorovaikutusta. 

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat havainnoivat tilaisuutta ja haastattelivat osallistujia. Tuloksia käytetään asukasfoorumitoiminnan kehittämisessä ja vastaavien tilaisuuksien valmistelussa.



Fatema
, Leppävaaran kakkurouva, oli taikonut herkullisia kakkuja osallistujien iloksi. Hän on tullut Suomeen 2004 Bangladeshista. Hänelle oli tärkeää, että Suomi on turvallinen lapsille. Alussa oli kieliongelmia, mutta sen jälkeen kaikki on sujunut hyvin. Nykyisin Suomi tarjoaa enemmän mahdollisuuksia maahanmuuttajille kuin aikaisemmin.

Nathaly ohjasi hienon jumppatuokion, jossa kaikki pääsivät liikkumaan ja tutustumaan vieruskavereihinsa. Yhteisessä piirissä kaikki olivat tasavertaisia. Myös hänelle syy maahanmuuttoon oli tarve antaa lapsille mahdollisuus asua turvallisessa maassa. 


Mikä on ollut haastavaa, kun maahanmuuttaja on tullut Suomeen?

Suomen kielen opiskeluun ei ole tarpeeksi tilaisuuksia. Asunto ja työpaikka ovat myös hankalia järjestää. Usein Suomeen tullaan lasten tulevaisuuden vuoksi. 

Monella osallistujalla oli pakolaistausta joko vuosien takaa tai viime vuodelta. Perheen jääminen kotimaahan tai pakolaiseksi muualle ja epävarmuus tulevaisuudesta käyvät raskaaksi. Tuhoutunut koti ja läheisten surmat masentavat. Lapset elävät kuten muutkin suomalaislapset.

Vastaanottokeskuksessa olot ovat vaatimattomat. Asioiden selvittäminen Suomessa on vaikeaa puutteellisella kielitaidolla. 

Uskonnoista ei paljon keskusteltu. Sunnien ja shiiojen kiistat kuitenkin heijastuvat Suomeenkin.

Liian usein yleistetään ja kaikki tuomitaan yksittäisten tekojen perusteella. Lähi-Idästä tulleet ja venäjänkieliset ovat kokeneet tällaista kohtelua. Maahanmuuttajat eivät halua elää tuen varassa, vaan tehdä työtä ja ansaita elantonsa.

Suomalaiset ovat hiljaisia ja keskusteluyhteyteen on vaikea päästä. Maahanmuuttajien tulee olla aktiivia ja kärsivällisiä. Yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen koettiin parhaaksi tavaksi tutustua toisiinsa. Lisää aurinkoa kaivataan ja joskus on liian kylmäkin. Enimmäkseen Suomessa on kuitenkin hyvä olla.

Mikä voisi olla paremmin ja mitä voisimme tehdä toisin?

Hieno esimerkki siitä, miten maahanmuuttajat ovat löytäneet paikkansa Suomessa, löytyy Suomen Yrittäjien sivuilta. Tamilikaverusten vuonna 2012 perustama yritys työllistää Suomessa jo yli sata ihmistä.

Lisää kohtaamisia ja mahdollisuuksia puhua suomen kieltä tarvitaan. Kirjastossa voisi järjestää lisää tapaamisia ja suomen kielen opastusta. Näihin tarvitaan vetäjiä, joiden kanssa voitaisiin keskustelun lisäksi esim. laulaa suomalaisia lauluja ja lausua runoja.

Maahanmuuttajien on tärkeää päästä töihin. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on mahdollisuus päästä alkuun.

Kulttuuriin tutustuminen lähentää maahanmuuttajia ja kantaväestöä. Tutustuminen historiaan, paikkoihin ja ruokaan sekä teatteri, tanssi ja musiikki yhdistävät. Alberganesplanadille voitaisiin pystyttää kahvi- ja ruokakojuja ja järjestää erilaista toimintaa ja tapahtumia.

Mediaan tarvitaan lisää positiivisia uutisia ja tarinoita maahanmuuttajista.

Yhteistä liikuntaa kaivataan ja kaupungin liikuntapalvelut järjestää tällaista toimintaa. Mia Bäck kertoi, että Monikulttuurinen liikuntapolku tarjoaa monenlaista liikuntaa eri ryhmissä, mm. palloilua, painia, liikuntakerhoja ja äiti-lapsi-ryhmiä. Ohjaajat auttavat sopivan liikuntamuodon ja -ryhmän löytämisessä. Maahanmuuttajia halutaan mukaan toimintaan. Uimahallissa on lainattavaksi burkini-uima-asuja ja sellaisen voi itsekin ommella.
Lisätietoa monikulttuurisesta liikunnasta: 

Maahanmuuttajat kertovat -iltamme oli onnistunut ja yleisö toivoi lisää samanlaisia tilaisuuksia.