Tiedotteet‎ > ‎

Lähiöstä kaupunkikyläksi – Karakallion mahdollisuudet ja haasteet

lähettänyt Suur-Leppävaaran Asukasfoorumi 15.11.2014 klo 2.41   [ 15.11.2014 klo 5.01 päivitetty ]
Miten käy Karakallion? Vanha lähiö ikääntyy, samoin sen väestö. Metro ja sen myötä uudemmat asuinalueet ovat kaupungin ensisijaisen mielenkiinnon kohteena. Tunteita herättävä täydennysrakentaminen vai rauhaisa viherympäristö. Toisaalta palvelujen pysyminen vaatisi noin 1500 lisäasukasta. Nämä asiat saivat liki sata kiinnostunutta kansalaista liikkeelle Karakallion kouluun kuulemaan ja keskustelemaan asiasta. Karakallio-Seuran ja Suur-Leppävaaran asukasfoorumin yhdessä järjestämään tilaisuuteen, joka pidettiin keskiviikkona 12. marraskuuta.


Aulikki Pentikäinen ja Seija Väätäinen
Tilaisuuden avasi Karakallio-Seuran puheenjohtaja Aulikki Pentikäinen. 60- ja 70-luvuilla rakennettu Karakallio ikääntyy, peruskorjaukset odottavat, väestömäärän ennustetaan laskevan, palvelut uhkaavat kadota. Miten käy kun muita alueita kehitetään? Karakallio-Seura on huolissaan.

Suur-Leppävaaran asukasfoorumin puheenjohtaja Leila Tauriainen kertoi asukasfoorumin toiminnasta. Vapaaehtoisista nimetyn valmisteluryhmän tehtävä on yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa järjestää tämänkaltaisia tilaisuuksia, saada aikaan keskustelua ja viedä asioita eteenpäin. Paikalle saapunut yleisömäärä osoitti foorumin tarpeellisuuden.

Asukasilta pidettiin vasta peruskorjatun Karakallion koulun auditoriossa. Koulun tuore rehtori, Seija Väätäinen oli tyytyväinen kouluun ja tiloihin. Tekniikka on uusinta uutta opetuspuolella ja kulunvalvonta ajan tasalla pieniä alkukankeuksia käyttöönotossa toki oli. Peruskorjaus toteutettiin elinkaarimallilla, jossa urakoitsija NCC hoitaa kunnossapidon 25 vuoden ajan. Erityisesti koulun uusittu liikuntasali hakee vertaistaan. 

Suur-Leppävaaran projektijohtaja Mika Rantala Espoon kaupungilta totesi, että Karakallio on taantuma-aluetta: väestö ikääntyy, asukasluku pienenee ja palvelut katoavat. Toisaalta se on vahva alue kuitenkin: urheilupuisto ja liikuntapalvelut naapurissa, runsaasti muita palveluita lähistöllä. Alueena se on sellainen, että siinä on potentiaalia ja rakennusyhtiöt ovat kiinnostuneet täydennysrakentamisesta siellä. Karakallion asunnot ovat keskimäärin 3 huonetta ja keittiö sekä kooltaan 68 neliömetriä. Ne on rakennettu pääosin 1960 -70 –luvuilla, joten peruskorjaukset lähestyvät hyvää vauhtia. Täydennysrakentaminen asuntoyhtiöiden tonteille osana peruskorjausten rahoitusta on eräs vaihtoehto. Metrosta johtuen maankäytön aieohjelmaa on täydennetty ja Espoo on luvannut nostaa 25 % kaavoitustavoitettaan. Kaupungin tavoite on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja sen kannalta maltillinen täydennysrakentaminen on myös edullista, se kun ei heti lisää infrarakentamisen tarvetta. Täydennysrakentamisessa eräs merkittävä ratkaistava kysymys on pysäköintipaikkojen tarve, velvoite ja sijoittaminen. Täydennysrakentaminen ei ole kuitenkaan mikään rahasampo taloyhtiöillekään: esimerkeissä hyöty olemassa olevaa asuinneliötä kohti on verojen jälkeen noin 100 €, jos uudisrakentamista on 30 % nykyisestä.

Maankäyttömaksun vaikutusta lisärakentamiseen valotti Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asunto-jaoston puheenjohtaja Tiina Elo. Maankäyttömaksu on korvaus kaupungille. Sen suuruus on lähtökohtaisesti 40 % maanarvon noususta. Maankäyttösopimus solmitaan, kun kaavoituksesta sovitaan, maan arvo nousee tällöin. Kun kaupunki kaavoittaa omille mailleen, ei tarvitse miettiä maanomistajan intressiä. Maankäyttömaksusta voidaan katsoa vähennettäväksi esim. purettavat rakennukset. Rakennusoikeuden hintaa tarkastellaan myös rakennettavuuden osalta. Kerrosneliön hinta perustuu markkina-arvoon. Vähäisiä summia voidaan jättää perimättä. Poliittiset linjaukset maankäytöstä ovat tulossa ja valmisteilla. Lähtökohtana on maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Toisaalta kaupungilla on joitain taseyksiköitä, esimerkiksi Suurpelto ja Tapiola, joissa alueelta saadut maankäyttömaksut on korvamerkitty.



Aluearkkitehti Lotta Kari-Pasonen Espoon kaupungilta kertoi Karakallion tämänhetkisestä kaavoitustilanteesta. Suunnittelupöydällä on tontit Kalasääksentien ja Karakalliontien risteyksen vieressä. Karakallion huollon rakennus purettaisiin ja sille ja viereiselle kaupungin maalle rakennettaisiin asuintaloja.  Näiden talojen asunnot olisivat valtaosaltaan pieniä. Viereiselle pysäköintialueelle, joka toimii asuntovaunujen ym. pitkäaikaissäilytyspaikkana, tulisi Karakallion Huollon tiloja ja varikko. Kari-Paasonen korosti, että tarvitaan sekä asuntoyhtiöiden täydennysrakentamista että uudisrakentamista alueella ja kehotti ottamaan yhteyttä täydennysrakentamisen suhteen Muita kohteita olisi päiväkodin laajennustarve, ostoskeskus. Myös joillekin viheralueille kaupungin kaavailuissa on suunnitelmia asuntorakentamiselle. Yleisökommenttina todettiin Karakallion liikenteen takkuisuus varsinkin aamuruuhka-aikana. Kehä II:n jatko puhuttaa aina.

Karakallion Huolto Oy:n toimitusjohtaja Tatu Rasia kertoi ostoskeskuksen suunnitelmista. Karakallion ostoskeskus on valmistunut vuonna 1967 kahdessa osassa, ensin lämpökeskus ja sen jälkeen liiketilat. Lämpökeskuksen toiminta päättyi 1980-luvulla kaukolämpöön siirtymisen myötä. Nykyisin Ostoskeskus Oy:n tiloja on 2500 neliötä ja osakkaita kuusi. Vanhan kiinteistön käyttökustannukset ovat lisääntyneet ja talotekniikka on lähes alkuperäistä sekä rakennustekniikka vanhentunutta. Ostoskeskus -projektin tavoitteena on lähipalveluiden kehittäminen, nykyiset käyttäjät haluavat jatkaa. Potentiaalista asiakaspohjaa tulisi kuitenkin saada lisää. Tämä takaisi palvelujen säilymisen alueella. Asuntojen rakentaminen loisi pohjan rahoitukselle. Ostoskeskus Oy palkkasi oman arkkitehdin suunnittelemaan kaavaa 2014. Nykysuunnitelmissa ajatuksena on tehdä liiketiloja 2000 neliötä ja asuintiloja 16000 neliötä, noin 200 asuntoa sekä maanalainen parkkihalli asukkaiden autoille. Liiketilojen pysäköinti on tarkoitus toteuttaa katutasolle. Rakentamisen aikaiset palvelut taattaisiin katkeamatta. Suurin muutos olisi elintarvikekaupan siirtyminen ostoskeskuksen länsipuolelle. Alustava suunnitelma on menossa lautakunnalle. rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2018.

Täydennysrakentaminen ja sen uhka on aina saanut Karakalliossa aikaan vastustusta ja ihmiset liikkeelle. Karakallio on väljä ja ihanteellinen paikka asua. Asuntokanta on kuitenkin sen ikäistä, että pakolliset peruskorjaukset on tehtävä. Miten nämä rahoitetaan, ettei seurauksena ole asuntojen myyntiryntäys? Haluammeko pitää oman ostoskeskuksen ja muut palvelut? Ne vaativat kuitenkin riittävän laajan asiakaskunnan. 

Teksti: Jarmo Oksanen
Kuvat: Esko Uotila
Comments