Tiedotteet‎ > ‎

Kaupunkisuunnitteluillan 11.2.2015 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 16.2.2015 klo 1.19   [ päivittänyt 16.2.2015 klo 22.42 Suur-Leppävaaran Asukasfoorumi ]


Kaupunkisuunnittelukeskus esittäytyi ja kertoi ajankohtaisista kehittämis- ja kaavoitushankkeista asukasfoorumissa 11.2.2015. Sellon kirjaston aula oli täynnä ja paikalla oli yli 100 kotikaupungistaan kiinnostunutta.

Miten kaupunkisuunnittelu toimii? 
kaupunkisuunnittelupäällikköTorsti Hokkanen

Kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtäväkenttään kuuluvat yleiskaavoitus, asemakaavoitus, liikennesuunnittelu, nimistöasiat ja metropolialueen yhteistyö (www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus).

Kaavoitusohjelma ohjaa kaupungin suunnittelua kullakin valtuustokaudella. Jokavuotinen kaavoituskatsaus ilmestyy maalikuussa 2015 nettiversiona. Kaavoituskohteita on Espoossa vuosittain vireillä lähes 200. Espoossa  tehdään paljon myös ns. hankekaavoitusta yksityisten omistamille maille. 

Asemakaavat asetetaan nykyisin nähtäville aikaisemmassa vaiheessa kuin ennen ja aiempaa luonnosmaisempana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto (OAS/VALMA) korvaa aiemman luonnosvaiheen ja siinä pyritään esittämään olennaiset ja osallisia kiinnostavat seikat (tavoitteet, rakentamisen määrä, käyttötarkoitukset, kerrosluku ym.). Suurin ero aiempaan on siinä, että kaavakartta tarkkoine määräyksineen laaditaan vasta kaavaehdotusvaiheessa. 
Nopeimmillaan kaavaprosessi voi toteutua puolessa vuodessa. Tavallisimmin kuluu 1,5 – 2 vuotta.

Torsti Hokkanen korosti, että kaupunkisuunnittelussa pyritään asukasyhteistyöhön. Asukasfoorumeissa, asukastilaisuuksissa ja työpajoissa jaetaan tietoa ja kerätään asukkaiden palautetta. Kun kaava on virallisesti nähtävillä, siihen voi tehdä muistutuksia ja huomautuksia. Myös suoria yhteyksiä kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja valmistelijoihin kannattaa käyttää.

Espoon väestönkasvu vaatii lisää asuntoja ja kaavoitus on siten välttämätöntä. Vuoteen 2050 ulottuvan väestöennusteen mukaan Espoossa asuisi 400 000 henkeä. Espoo on seudullisessa yhteistyössä sitoutunut tuottamaan vuosittain uutta kerrosalaa 300 000 k-m2. Asemakaavoitusta pyritään keskittämään hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti raideliikenteen yhteyteen.

Metropolihallinnon toteutuessa yleiskaavoitus siirtyisi metropolin tasolle. 

Suur-Leppävaaran kaavoituskohteita on kuvattu esitysmateriaalissa.

Vuorovaikutteista kaupunkisuunnittelua Leppävaarassa
projektinjohtaja Mika Rantala

Vuorovaikutteisen virtuaalimallin tarjoama 3D-näköiskaupunki on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja avointa keskustelua asukkaiden kanssa. Uusi työtapa vaatii harjoittelua ja kärsivällisyyttä.  Mika Rantala kuitenkin korosti, että nyt koekäyttöön otettu uusi vaikutuskanava  ei korvaa kaavoista annettavaa virallista palautetta.

Leppävaaran ydinalueet ovat nyt kokeilualueena. Näköiskaupungissa voi navigoida vapaasti eri ilmansuunnista ja korkeuksista sekä merkitä omia kiinnostuksen kohteita ja esittää kehitysideoita. Käyttäjä voi valita jopa vuoden- ja vuorokauden aika valoisuusolosuhteiden arvioimiseksi.  Nykyrakenteeseen on ympätty myös uudet kaavoituskohteet ja suunnitteilla olevat liikenneväylät, kuten Raide-Jokeri.

Kehitysehdotuksia voi jättää nimimerkillä tai nimellä. Vastaajan sähköpostiosoite kirjataan, mutta ei ole muiden katsojien nähtävissä. Osallistujien kesken arvotaan kerran kuussa elokuvalippuja.

Mika Rantala kertoi, että Leppävaara ei suinkaan ole valmiiksi rakennettu. Nyt  on siirrytty uuteen täydennysrakentamisvaiheeseen. Alue kiinnostaa rakentajia. Hän demonstroi näköiskaupungin käyttöä ja nosti esiin joitakin isoimpia täydennysrakentamisen kohteita. Yksi kiinnostavimpia on ydinkeskusta kehittäminen radan pohjoispuolella, jonne Lemminkäisellä ja Skanskalla on suunnitteluvaraukset. Tähän liittyen tutkitaan Lintuvaarantien katkaisemista Ratsukadun risteykseen ja liikenteen ohjaamista Portinvartijantien kautta Turuntielle. Tavoitteena on erityisesti parantaa jalankulkuyhteyksiä Metropolian ja Laurean kampusalueelle. Keskusten yhdistäminen radan päälle rakentamisella ei Rantalan mukaan ole tässä taloudellisessa vaiheessa realistista.

Palokärjen alueen uudelleenkaavoituksen Rantala sivuutti maininnalla, että kaavamuutoksesta on hiljattain pidetty asukastilaisuus. Sama tilanne on Puustellinkallion alueella, jossa ollaan purkamassa vanhaa koulurakennusta (entinen Arla-instituutti) ja rakentamassa tilalle uutta. Puustellinkallioon suunnitellaan 70 000 k-m2 asuntoja. Pitkään kaavoituksen kohteena olleen Hatsinanpuiston suunnitelmat Perkkaalla ovat edelleen avoinna. Erityyppiset toimijat ovat esittäneet omia suunnitteluvarauksiaan, mutta uusia näkemyksiä etsitään edelleen. Meneillään olevat kaavatyöt yhteen laskien Rantala heitti arvion, että Kanta-Leppävaara lähimmän 10 vuoden kuluessa tulee vielä saamaan 10 000 uutta asukasta.

Lisää tietoa ja osallistumisohjeet saat Tehtävä Leppävaarassa -sivulta www.espoo.fi/fi-FI/Tehtava_Leppavaarassa(63395).
Tehtävä Leppävaarassa –hankkeen Facebook-sivu toimii vuorovaikutuskanavana Leppävaaran kehittämisessä.

Raide-Jokerista pidetään asukastilaisuus ma 23.2. Ruusutorpan koululla. 

Keskustelussa nousi esille useita asukkaiden huolia: miten Läkkisepänaukion pysäköintialue on käytettävissä keskuksen rakentamisen aikana, Kehä ykkösen kapasiteetin riittävyyttä epäiltiin väestön kasvaessa, eikä henkilöautoilla liikkuvien tarpeita ole riittävästi otettu huomioon suunnittelussa. Lisäksi paheksuttiin Mäkkylän bussiliikenneyhteyksien heikentämistä (linjan 231 lakkauttaminen) ja oltiin huolissaan vanhojen lähiöiden kohtalosta.

Kera kehittyy – kerallasi kuljen
projektinjohtaja Pekka Vikkula

Keran yleiskaavasuunnittelu on meneillään. Keraa suunnitellaan 14 000 uudelle asukkaalle. Vikkulan mukaan alueesta suunnitellaan uutta paikalliskeskusta. Se ei kuitenkaan ole Leppävaaran veroinen keskus, jossa asuu noin 30 000 asukasta. 
Yleiskaavan laatimien kestää 2-3 vuotta. Sen jälkeen laaditaan asemakaavat vuoteen 2019 mennessä. Tavoitteena on, että kaupunkirata etenee samassa aikataulussa. Joukkoliikennettä ollaan selvittelemässä. Keran liityntäpysäköintiä lisätään.
Keran visio vuoteen 2025 perustuu seuraaviin periaatteisiin: hyvä tiiveys, pääsääntöisesti ei korkeanrakentamisen aluetta, poikittaisliikennettä kehitettävä, liityntäpysäköintipaikkoja lisättävä, kävelykeskusta. Riittävällä asukaspohjalla pyritään turvaamaan hyvä lähipalvelujen taso. Asukkaiden toiveena on tuotu esiin, että tehtäisiin Amsterdamin näköistä kaupunkirakennetta.

Pekka Vikkulan esitys
Taustatietoa Keran hankkeesta

Ajankohtaisimpia kaavoitushankkeita
aluearkkitehti Lotta Kari-Pasonen

Lotta Kari-Pasonen esitteli yleisön pyynnöstä kullakin alueella vireillä olevia pienempiäkin suunnitelmia.

Viherlaaksossa on vireillä neljä merkittävää kaavakohdetta. Asuntorakentamista suunnitellaan Humisevaan, Viherlaaksonrannan ja Kuusiniementien varteen ja Kavallinmäkeen. Turuntien ja Kehä II:n kainaloon suunnitellaan nuorisoasumista. Viherlaaksonrannan katu rakennetaan uusiksi, jotta lisärakentaminen on mahdollista. Kavallinmäen kohteessa Pesula Viherpeipon vieressä vanha rakennus säästetään ja sen taakse osoitetaan uutta rakentamista. Suunnitelma on tulossa nähtäville helmikuussa.

Karakalliossa väkimäärä on vähentynyt ja alueelle suunnitellaan lisärakentamista, kuten Asukasfoorumin marraskuisessa tilaisuudessa jo esiteltiin. 

Kilonkartanon kaava on juuri nyt nähtävillä. Itse kartanon alue ollaan säästämässä. Alueen reunalle on tulossa 4-kerroksisia asuintaloja, päiväkotia ja senioritaloa.

Vermontien alueella on parhaillaan meineillään sopimusneuvottelut maanomistajien kanssa ja kaava on lähiaikoina tulossa kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Kaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen 5 000 uudelle asukkaalle. Puistosuunnittelu on meneillään. 

Lintuvaarassa Muuttolinnunmäen asemakaava-alue on jaettu kahtia ja pohjoisosaa ollaan viemässä eteenpäin. Asemakaavaehdotus on tulossa tämän vuoden puolella. Alueelle suunnitellaan jonkin verran täydennysrakentamista. Kehä II:n jatkosta on käynnistetty selvittely hankkeen toteuttamisesta kaupungin katuhankkeena.  Tämä vaikuttaa Muuttolinnunmäen eteläosan kaavoitukseen.

Kehä I:n tunnelin päälle eteläpäähän on haettu rakennuslupaa. Toisessa päässä on vireillä valitus.

Lotta Kari-Pasosen esitys
Comments