Tiedotteet‎ > ‎

Kaupungin MELU ja muut ympäristöhaitat 16.3.2017 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 17.3.2017 klo 1.17   [ 23.3.2017 klo 8.03 päivitetty ]

Tilaisuuden esitysmateriaali

Rakennustyömaiden ympäristöhaitat

Ympäristöntarkastaja Lasse Kämpe Espoon ympäristökeskuksesta kertoi rakennustyömaiden ympäristöhaitoista, joita aiheuttavat mm. melu, pöly, kemikaalivuodot ja kuivatusvedet. Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset säätelevät toimintaa työmailla ja niissä määrätään myös meluilmoitusten tekemisestä erityisen häiritsevää melua aiheuttavista töistä. Pääsääntöisesti työtä saa tehdä klo 7-18 ja perustelluista syistä myös muina aikoina. Eri ihmiset kokevat melun aiheuttaman haitan eri tavalla, mikä vaikeuttaa töiden järjestelyä. 

Keskustelua:

Onko urakoitsijoille asetettu sanktioita haittojen torjumiseksi?
Lasse Kämpe: Huomautusten avulla ongelmat saadaan yleensä korjattua. Tarvittaessa ympäristölautakunta voi asettaa uhkasakon, joka tulee voimaan rikkomusten toistuessa. Sopimuksissa on myös sanktioita.

Kehä I:n työmaa Keilaniemessä on nyt kestänyt 13 kuukautta ja häirinnyt vakavasti paikallisia asukkaita. Asukkaiden mielestä valvonta ei toimi eikä ympäristölautakunta ole puuttunut asiaan. Tilanne on selkeästi tulehtunut. Selvittely jatkuu: Aluehallintovirastoon ja oikeusasiamiehelle on tehty kantelu ja valitus Vaasan hallinto-oikeuteen.

Voidaanko töiden aloitusaikaa viivästää klo 7 myöhemmäksi?
Harkinnan mukaan voidaan näin voidaan tehdä esim. asuntojen välittömässä läheisyydessä, mutta klo 7 on yleinen käytäntö.

Perkkaalla paalutuksen aiheuttaa maan voimakasta tärinää. Miksi käytössä ei ole paikalle sopivia koneita?
Vaimennusmatoilla varustettua paalutuskoneita on Suomessa vain muutamia ja niissäkin on vaimennuksen kestävyydessä ongelmia. Tämän vuoksi kaupunki ei voi vaatia tällaisten koneiden käyttöä.

Raide-Jokerin tulevista meluhäiriöistä Alberganesplanadilla oltiin huolestuneita. Melusuojauksesta ei ole suunnitelmia. Mitä voidaan tehdä?
Lasse Kämpe kertoi, että kaupunkisuunnittelukeskuksen mallinnusten mukaan melurajat eivät tule ylittymään. 

Voitaisiinko kaupungin kaavapäätöksissä korostaa enemmän meluntorjuntaa?
Ympäristökeskus vaikuttaa kaavoitukseen ja ottaa meluvaikutukset huomioon.

Tieliikenteen melu ja meluntorjunta

Ympäristövastaava Arto Kärkkäinen Uudenmaan ELY-keskuksesta käsitteli liikenteen melua ja meluntorjuntaa. Hän tarkasteli ympäristömelun vaikutuksia viihtyisyyteen ja terveyteen. Tieliikenteen melulle altistuu koko maassa liki miljoona asukasta katujen ja maanteiden varrella. Melun torjuntaan voidaan vaikuttaa kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa sekä väylänpidossa päällysteillä, nopeusrajoituksilla ja liikenteen ohjauksella. Meluesteillä ja rakenteiden ääneneristyksellä voidaan vaikuttaa meluhaittoihin.

Asumiseen käytettävillä alueilla melutason ohjearvot ovat päivällä klo 7-22 55 dB ja yöllä 50 dB ja uudisrakennuksissa 45 dB. Iskevät äänet lisäävät mitattua melutasoa 5 dB:llä. Tieliikenteen melu katsotaan kuitenkin ei-iskeväksi.

Keskustelua:

Voitaisiinko Kehä III:lle Vanhankartanon kohdalle tien eteläpuolelle rakentaa meluvalli?
Tämä pitäisi päättää kaavoituksessa. Meluvalliin tarvittava maamassa on helposti saatavissa, mutta ongelmaksi tulee käytettävissä oleva tila.

Melutason ohjearvot on määritelty vuonna 1992. Miksi tuoreita tutkimustuloksia melun terveysvaikutuksista ole otettu huomioon melurajoissa? Myös matalataajuinen melu pitäisi paremmin ottaa huomioon. 
Rakennusten julkisivut on suunniteltava siten, että sisätiloissa ohjearvoja ei ylitetä. Melutason mittauksissa on painotettu ihmisen kuulon kannalta tärkeitä taajuusalueita on korostettu ja matalataajuisen äänen vaikutusta vaimennettu. Valviran asumisterveysohjeessa on täsmälliset ohjeet melunmittauksesta ja mittaustulosten korjaamisesta. 

Miksi Perkkaalla ei ole rakenntettu melukaiteita Turunväylän uusille rampeille?
Ramppien ja asuinrakennusten väliin on kaavoitettu toimistorakennuksia. Kaikissa kohdissa nämä eivät suojaa asuntoja melulta. Jälkikäteen melukaiteiden rakentaminen on hankalaa.

Melu eilen - tänään - entä huomenna?

Erityisasiantuntija Kauko Saari esitti Kuuloliiton näkemyksen meluasioihin. Tavoitteena on turvallinen ääniympäristö. Huonokuuloisia arvioidaan Suomessa olevan noin 750 000 henkilöä. Liikenteen melu on suurin ongelma.