Tiedotteet‎ > ‎

Kaupunginjohtaja esitteli Espoon kantoja kuntauudistukseen

lähettänyt Suur-Leppävaaran Asukasfoorumi 23.10.2014 klo 4.14   [ 23.10.2014 klo 5.56 päivitetty ]
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja johtavat päättäjät ovat syksyn mittaan kiertäneet Espoon kaupunkikeskuksia kertomassa kaupungin johdon näkemyksiä kuntauudistuksesta. Keskiviikkoiltana (22.10.) kiertue pysähtyi Sellon kirjaston ala-aulaan. Paikalla nelisenkymmentä henkeä, josta ehkä puolet oli politikkoja. Kuntauudistuksen valmistelu on valtava sekametelikeitos, jota on hämmentämässä niin monta lusikkaa, että lopputuloksesta ja sen vaikutuksista tavallisen asukkaan on vaikea saada selkoa. Niinpä soppaa ei kukaan halua maistella. 

Helsingin metropolialueella on kuitenkin meineillään historian suurimpiin projekteihin kuuluva hallinnonuudistus, jolla yritetään ottaa haltuun seudun jatkuva kasvu ja kehitys. Samaan aikaan elämme taloudellista taantumaa. Ollakseen kilpailukykyinen Helsingin seudun on lyötävä voimansa yhteen. Mutta miten tämä kaikki tulisi organisoida, siinä tässä keitoksessa on nyt kyse. Asia on niin tärkeä, että kaupunki on valjastanut kiertueelle ykkösketjunsa Espoon omia näkemyksiä esittelemään. 

Uudistusten sekamelska

Valtion käynnistämien selvityksien lisäksi Espoo on vielä käynnistänyt oman vapaaehtoisen selvityksen yhdessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Tässä ns. EKKV-selvityksessä kartoitetaan kuntien yhteistyömahdollisuudet ja mahdollisen yhdistymisen edellytykset ja on tarkoitus saada esiteltyä päätöksentekijöille vielä loppuvuoden aikana. Sama tiukka aikataulu on Valtiovarainministeriön käynnistämällä erityisellä kuntajakoselvityksellä, jonka tavoite on yhdistää Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo sekä Tuusulan eteläosa. Jälkimmäistä Espoo kutsuu ”pakkoselvitykseksi” erotuksena edellisestä, johon kunnat ovat lähteneet vapaaehtoisesti.

Selvityksissä ja uudistuksissa riittää poliitikoilla ja virkamiehillä työtä, sillä mainittujen lisäksi valmistelussa ovat myös sosiaali- ja terveystoimen järjestämislaki, uusi kuntalaki ja Helsingin seutua koskeva metropolilaki. Siinä ollaan päätymässä neljäntoista kunnan metropolihallintomalliin, jossa asukkaat valitsisivat vaaleilla valtuuston päättämään metropolialueen maankäytöstä, liikenteestä ja asumisesta. 

Kaupunginjohtaja Mäkelä teki heti tilaisuuden aluksi selväksi että Espoo on monissa lausunnoissa torjunut kaikki ”pakkoliitoksiin” johtavat ratkaisut ja kannattaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja verkostomaista metropolialueen yhteistyötä. Ulkomaisina malleina hän viittasi Hampuriin ja Amsterdamiin.
Mäkelä viittasi myös Länsiväylä-lehdessä hiljattain julkistettuun kyselytutkimukseen, jonka mukaan vain 20 prosenttia espoolaisista kannattaa kuntaliitosta Helsingin kanssa. Vielä pari vuotta sitten vastaavan tyyppisessä kyselytutkimuksessa liitoksen kannalla oli Mäkelän mukaan 29 prosenttia asukkaista. Tässä hän näki selvät merkit siitä, että liitosten kannatus on vähentynyt sitä mukaa kun asiasta on saatu enemmän tietoa.

Isot kasvuvisiot vuoteen 2050

Kuntauudistus liittyy tiiviisti metropolialueen kasvuvisioihin, joita Helsingin seudun kunnat (14 kuntaa) ovat yhdessä visioineet aina vuoteen 2050 asti. Mäkelän mielestään tälle laajemmalle alueelle tarvitaan yhteinen metropolikaava, jossa suunnitellaan seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suuntaviivat. 

Esiteltyjen visioiden mukaan Helsingin seudun väestömäärä tulee kasvamaan kahteen miljoonaan asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä ja Mäkelä oli sitä mieltä, että tästä tultaneen menemään ylikin. Kahden miljoonan metropoli tarkoittaa sitä, että väestömäärä tulee kasvamaan 600 000 asukkaalla seuraavan 35 vuoden aikana eli kasvu olisi peräti 43 prosenttia. Luvut ovat valtavia: niitä kuvaa se, että kasvu vastaa Helsingin koko nykyistä väestömäärää. 

Espoon väkiluvuksi tässä metropolivision raamissa kaavaillaan 400 000 henkeä, kun espoolaisia on nyt runsaat 260 000 henkeä. Leppävaaran osuutta tästä ei kerrottu, mutta se lienee luokkaa 100 000 henkeä (nyt 65 000 henkeä). 

Raideliikenteen kehityskäytävät

Seudullisissa visioita kuvatessaan Mäkelä toi esiin Espoon kaksi merkittävintä raideliikenneyhteyksiin liittyvää kehityskäytävää: 1) Länsimetron varren kehityskäytävän Tapiolasta Kivenlahteen sekä 2) leppävaaralaisittain kiinnostavamman Kaupunkiradan kehityskäytävän Leppävaarasta Kauklahteen, jonka Espoo kaavailee joskus tulevaisuudessa jatkuvan oikoratana Lohjalle ja Saloon. Mäkelän mukaan tästä kehityskäytävästä voi pitkässä juoksussa kehittyä merkittävä osa strategisesti merkittävää Tukholma-Pietari nopeaa junayhteyttä. Esimerkiksi yhteys Turusta Helsinkiin sujuisi silloin tunnissa. Rantaradan kasvupotentiaaliksi Vihti mukaan lukien Mäkelä esitti 70 000-100 000 asukasta.

Tilaisuudessa ei kuitenkaan jäänyt epäselväksi se, että tällä hetkellä Espoo pitää Länsimetron kehityskäytävää kehittämisen ylivoimaisena ykköskohteena. ”Suomen tärkeimmäksi kehityskäytäväksi” nimetty alue tulee Mäkelän mukaan olemaan kansallisesti tärkeä uusi innovaatioympäristö yritystoiminnalle, jolla Suomi saadaan nousuun. 

Leppävaaralaisten korvissa tämä hehkutus tietysti herättää pelkoa siitä, että Leppävaaran alue jää tässä huumassa jalkoihin ja unohdetaan. Mäkelän mukaan tällaista pelkoa ei ole sillä ”Leppävaara-seura ja muut paikalliset kaupunginosayhdistykset kyllä pitävät kaupungin johtoa hereillä”.

Muita poimintoja illan keskusteluista

Keskustelussa haluttiin mm. tietää onko EKKV-selvityksen mukainen nykyistä laajempi Espoo kaupungin edun mukainen ja miten yhteistyökunnat ovat tähän suhtautuneet. Tähän Mäkelä vastasi, että yhteistyöhön lähdetään vain vapaaehtoiselta pohjalta. Lisäksi asukkaita kiinnosti metropolihallinnon kustannukset ja riskit. Näistä on tehty myös selvityksiä ja Espoo joutuu niiden mukaan maksumieheksi. Tuoreessa Helsingin seudun liikennejärjestelmä -suunnitelmassa kaavaillut tienkäyttömaksut ja Helsingin korkea pysäköintimaksut tuntuivat huolestuttavan paikalla olevia yksityisautoilijoita. 

Mahdollisen pakkoliitoksen tilanteessa haluttiin tietää paljonko asukkaiden velka lisääntyy. Tästä ei ole tehty vielä laskelmia. Lopuksi kysyttiin myös vanhustenhoidon järjestämisestä. Kaupunginjohtajan mukaan jokaiseen kaupunkikeskukseen on tulossa kaupungin Asu ja elä -keskus, joiden ympärille kaupunki toivoo syntyvän myös yksityistä palveluasumista. 

teksti: Arja Salmi

Asukastilaisuuden esitys

Ċ
Suur-Leppävaaran Asukasfoorumi,
23.10.2014 klo 4.14