Tiedotteet‎ > ‎

Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus 24.9.2015 - yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 25.9.2015 klo 23.02   [ 26.9.2015 klo 23.15 päivitetty ]
Syksyn 2015 ensimmäisessä asukasfoorumissa käsiteltiin alueen liikenneturvallisuutta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta. Paikalla oli lähes 50 aktiivista liikkujaa.

Asukkaiden kokemista liikenteen vaaranpaikoista ja muutostarpeista kerättiin asukaskyselyssä tapahtumissa, verkossa ja vielä asukasfoorumissakin. Vastauksia kertyi lähes 40 ja esitetyt vaaranpaikat ja ongelmatilanteet olivat esillä asukasfoorumissa ja ne käsitellään myös teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelun kanssa. Vastanneiden kesken arvottiin elokuvalippuja.  

Liikenneturvallisuus ja liikkuminen jalkakäytävillä ja pyöräteillä 
Tuomo Saarinen, tutkija, Espoon kaupungin tekninen keskus

Tuomo Saarisen vastuualueella ovat mm. liikenneonnettomuudet, koulumatkojen turvallisuus ja kevyen liikenteen turvallisuus. Hän kertoi omista pyöräilykokemuksistaan ja korosti muiden liikkujien ja liikenneympäristön huomioon ottamista kaikessa liikkumisessa.
Espoossa tapahtuu henkilövahinko-onnettomuuksia puolet vähemmän kuin Suomessa keskimäärin asukaslukuun suhteutettuna. Espoon kaupunkirakenne tukee turvallista liikkumista paremmin kuin vanhempien kaupunkien ruutukaavat. Espoossa tapahtuu kevyen liikenteen onnettomuuksia selvästi vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla.

Tuomo Saarisen mukaan kevyen liikenteen väylillä tapahtuu hyvin vähän onnettomuuksia jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja mopoilijoiden kesken. Yleisökommentissa huomautettiin, että tällaisista onnettomuuksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon ja tilastoihin.
Keskustelussa nousi esille puutteet rakennetuissa kevyen liikenteen väylien toteutuksessa mm. Merituulentiellä ja Kehä I:n varrella ja reittien katkonaisuus yleensä.

Tieliikenneonnettomuuksien tilastoja ja tapahtumapaikkoja on kuvattu aineistossa, joka löytyy sivulta Liikenneonnettomuudet Espoossa.

Miten rakentaa turvallisempaa pyöräily- ja kävely-ympäristöä 
Lari Karreinen, arkipyöräilijä, Helsingin Polkupyöräilijät

Lari Karreinen muistutti, että ihmiset pyöräilevät kunhan se on helppoa, nopeaa ja sujuvaa. Kadut pitää tehdä houkutteleviksi, katkeamattomaksi ja laadukkaiksi. Espoon tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus nykyisestä 8 %:sta 15 %:iin vuoteen 2024 mennessä. Oulussa osuus on jo nyt 20 %. Espoon on tarkoitus rakentaa pyöräilyn laatureittien verkosto mm. Kehä I:n ja kaupunkiradan jatkeen varteen. Laatukäytävällä pyöräily ja jalankulku on eroteltu selvästi ja sivuteiden korotukset ovat korotettuja.

Lari Karreinen kertoi, että Helsingin Polkupyöräilijät ovat selvittämässä reunakivettömiä ratkaisuja teknisen keskuksen toimeksiannosta osana pyöräilyn edistämisohjelman toteutusta. Liikuntavammaiset kannattavat reunakivettömiä risteyksiä, mutta samalla näkövammaisten turvallisuudesta on huolehdittava.
Pyöräilijöiden onnettomuuksia sattuu eniten alle 15-vuotiaille ja yli 55-vuotiaille ja tämä tulisi ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden nopeusero ja yhdistetyt kulkuväylät lisäävät onnettomuusriskiä kevyen liikenteen väylillä. Lari Karreisen mielestä Espoossa tarvittaisiin kampanja paremman Espoon puolesta tasoeroteltujen pyöräteiden rakentamiseksi mm. Leppävaarankadulle tai Säterinkadulle.

Kulkijan näkökulma
Arja Salmi, autoton leppävaaralainen

Arja Salmi muistutti, että Leppävaara olisi Suomen 16. suurin kaupunki, jos se olisi oma kaupunkinsa. Kevyen liikenteen väylillä liikkuu erilaisia kulkijoita eri välinein ja valmiuksin. Himopyöräilijät ovat herättäneet eniten huolta muissa kulkijoissa. Leppävaaran asemanseutu on Espoon vilkkain jalankulkuympäristö.

Arja kertoi asukkaiden palautteesta turvattomuuden aiheuttajista. Näitä ovat sekä kulkijat toisilleen että liikenneympäristön puutteelliset ja virheelliset ratkaisut.
Asukaskyselyssä esille tulleita vaaranpaikkoja olivat erityisesti:
 - Leppävaaranraitin risteys tunnelin suulla ja tunneli
 - Leppävaaranraitilla ei ole selkeitä kaistoja pyöräilijöille.
 - Lintuvaarantien korkeat ajonopeudet ja vaaralliset suojatiet
 - Leppävaarankadulla pyöräilykaista pitäisi erottaa jalkakäytävästä. 
 - Turuntien alikuluissa Mäkkylän puolella pyöräilijöiden vauhti nousee vaarallisen korkeaksi.

Asukkaiden ehdotuksia kävelyn ja pyöräilyn parantamiseksi olivat mm.
 - Eroon yhdistetyistä pyöräteistä ja jalkakäytävistä
 - Erillisiä pyöräkaistoja  mm. Lintuvaarantielle, Leppävaarankadulle ja Turuntielle
 - Pyöräteiden linjaukset sujuviksi ja reunakivet pitäisi poistaa tai tehdä vaarattomiksi. Sujuvat seutureitit!
 - Sellon ympäristöön selkeämmät väylät ja merkinnät 
 - Kääntyvän liikenteen ja suojatien samanaikaiset vihreät valot aiheuttavat vaaratilanteita 
 - Huomaavaisuutta peliin! Pyöräilijöiden pitäisi ottaa erilaiset kulkijat paremmin huomioon, sovittaa ajonopeudet tilanteen mukaisiksi ja käyttää soittokelloa     enemmän.
 - Liikennesäännöt!

Lisää esimerkkejä kevyen liikenteen vaaranpaikoista on esityksessä Arja Salmi - Kulkijan näkökulma.

Keskustelua ja kommentteja

Miten asematunnelin valaistusta saadaan parannettua?
Tuomo Saarinen vie kysymyksen teknisen keskuksen käsittelyyn.

Miten tunnelin pyöräparkki saadaan järjestettyä siten, että pyörätie pysyy vapaana?

Voidaanko risteysten valo-ohjausta säätää siten, että kääntyville autoille ja jalankulkijoille ei ole vihreitä samanaikaisesti?
Tuomo Saarinen totesi, että tämä heikentäisi liikaa liikenteen sujuvuutta.

Miksi Lidlin edessä Ratsukadulla ei ole suojatietä? 
Miten pyöräilijät saataisiin ohjeistettua, että Ratsukadun Sellon puoleinen jalkakäytävä ei ole pyörätie?

Miksi pyörätien jatketta ei ole kaikissa risteyksissä merkitty katkoviivoin?
Merkintöjen toteutukselle on siirtymäaika vuoteen 2017 asti. Espoon kaikki suojatiet kuvataan ja merkinnät korjataan tämän perusteella. 

Bertil Jungin aukion korokkeeseen pitäisi pyöräilijöitä varten merkitä kiertosuunta.

Näkyvyyttä risteyksissä pitäisi parantaa. Peili pyöräilijöille voisi auttaa joissain risteyksissä.

Pyöräilijä liikkuu lihasvoimalla ja liikkumista pitäisi hidastaa vain poikkeustapauksissa, kuten Ajurinkadun ja Lintuvaarantien risteyksessä. Pyöräilijät välttävät reittejä, joissa on paljon liikennevaloja.

Koululiitu-ohjelmassa on kartoitettu kaikkien Espoon liittymien turvallisuus ja tuloksia käytetään suunnittelussa ja kunnossapidossa. Koululaiselle turvallinen ympäristö on kaikille turvallinen.

Oulussa lumen auraukset tehdään pyöräteillä ennen ajoratoja. Samaan pitäisi pyrkiä Espoossa.

Perkkaan rakennustyömaalle on tehty kävely- ja pyörätie, joka pysyy koko rakentamisen ajan muuttumattomana.

Pyöräilijöiden ohjaamista Leppävaaranraitilta Harakantielle selvitetään.

Teknisen keskuksen asiakaspalveluun voi ilmoittaa liikenteen ongelmakohdista puhelimitse numeroon 09 81625100 ma, ke-pe klo 8.00 - 15.30 ja tiistaisin klo 10-15.30 tai palautejärjestelmän kautta https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Home.

Asukkaiden haaveena on kehittää Leppävaarasta mallikaupunki, jossa turvallista ja sujuvaa liikkua sekä jalan että pyöräillen. Myös tulevalla Keran alueella liikkuminen painottuu kävelyyn ja pyöräilyyn. 


Kävelyn ja liikenteen turvallisuutta koskevaan asukaskyselyyn voi vastata tilaisuuden jälkeenkin osoitteessa Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus.