Tiedotteet‎ > ‎

Elä ja Asu -asukasfoorumin 16.2.2015 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 17.2.2015 klo 22.28   [ päivittänyt 9.3.2015 klo 6.34 Suur-Leppävaaran Asukasfoorumi ]


Leppävaaraan tulevaa Elä ja Asu -seniorikeskusta esittelevä asukasfoorumi keräsi Sellon kirjastoon lähes 200 kuulijaa. Kaikille kiinnostuneille ei riittänyt edes istumapaikkaa.

Suur-Leppävaaran seniorit
Arja Salmi, Leppävaara-seuran pj, Suur-Leppävaaran asukasfoorumien valmisteluryhmän jäsen

Arja Salmi esitteli tilastojen valossa tarvetta uudelle Elä ja Asu -keskukselle. Seniori-ikäisten määrä on tasaisessa kasvussa. Tällä hetkellä  65 vuotta täyttäneitä on Suur-Leppävaaran alueella jo noin 8 400 ja määrä kasvaa noin 400 hengellä vuosittain. Yli 100-vuotiaita on useita ja heidän joukossaan yksi mieskin.  Suuret ikäluokat näkyvät tilastoissa ja erityisesti ikäryhmä 75-79-vuotiaat kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Jo tällä hetkellä 75 vuotta täyttäneitä on yli 3000 ja kymmenessä vuodessa määrä melkein tuplaantuu. 

Arja vertasi senioreiden ja alle kouluikäisten lasten määriä ja totesi, että rollaattoreita alkaa kohta näkyä katukuvassakin useammin kuin lastenvaunuja. Kun senioreiden määrä oli 10 vuotta sitten 5 000 ja 10 vuoden kuluttua 12 000, on selvää, että Elä ja Asu -keskuksen kaltaisille palveluilla on kasvavaa tarvetta.

Arja Salmen esitys

Leppävaaran Elä ja Asu -keskus
Maria Rysti, vanhuspalvelujen erityisasiantuntija

Espoon vanhuspalvelujen tavoitteena on tarjota palveluratkaisuja, joissa asukkaiden muuttoja voidaan vähentää. Perinteisesti palveluja on tarjottu asukkaiden toimintakyvyn mukaisesti eriytyneissä yksiköissä. Elä ja Asu -keskuksissa palvelut sovitetaan tarpeeseen saman katon alla. Palvelukeskusta voivat käyttää myös lähistöllä kotona asuvat seniorit. 
Maria Rystin mukaan 2020-luvulla jokaisessa Espoon aluekeskuksessa on Elä ja Asu -keskus. Kauklahden keskus aloitti toimintansa 2012. Matinkylän ja Leppävaaran keskuksien rakentaminen on alkamassa ja tavoitteena on saada ne toimintaan vuoden 2017 alussa. Tapiolan ja Espoonlahden keskusten suunnittelu on käynnissä.

Leppävaaran uusi palvelukeskus tulee korvaamaan Armas Launiksen kadulla olevan palvelukeskuksen. Uusi keskus sijaitsee paremmassa paikassa ja helpommin saavutettavissa. Palvelutilat ovat nykyaikaiset ja sijaitsevat yhdessä tasossa. Keskukseen tulee 140 asuntoa neljään kerrokseen. Näistä puolet on tuetun palveluasumisen senioriasumisen ja puolet tehostetun palveluasumisen paikkoja. Lähistölle halutaan esteetöntä palveluasumista senioriasumista, jolloin keskuksen lounas-, liikunta- ja muut palvelut ovat käytettävissä. Lähistöllä olevia vuokra-asuntoja pyritään ohjaamaan senioreiden käyttöön.

Palvelukeskuksen 1. kerroksen pohjapiirros

Maria Rysti kertoi, että seniorikeskukseen on tulossa monipuolista harrastus- ja viriketoimintaa ja kokoontumistiloja. Rakennukseen tulee myös liikunta- ja kuntosali. Keskus tarjoaa haasteellisesti työllistyville työmahdollisuuksia tukitehtävissä.

Seniorikeskuksen asunnot on tarkoitettu erityisryhmille, joille kotona asuminen ei ole mahdollista edes tukitoimien avulla. Avun ja tuen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Arviointi käynnistyy yleensä alueellisen kotihoidon tai sairaalan toimesta. Asiakasmaksut koostuvat vuokrasta, johon voi saada asumistukea, hoivapalvelujen maksuista ja mahdollisista tukipalvelujen maksuista. Vähävaraisten asukkaiden palvelumaksuihin voidaan soveltaa tarveharkintaa.

Maria Rysti kertoi, että Kauklahden palvelukeskuksessa on saatu hyviä kokemuksia asukkaiden osallistumisesta toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen asukasneuvoston kautta. Asukkaita on mukana vapaaehtoistoiminnassa esim. vetämässä lukupiiriä. Myös yhteistoiminta alueen asukkaiden kanssa on sujunut hyvin.

Maria Rystin esitys

Keskustelu

Kysymys: Miten asukaspaikkoja anotaan?
Vastaus( Maria Rysti): Kannattaa olla yhteydessä Espoon kotihoitoon, joka tekee palvelutarpeen arvioinnin.

K: Millaista viriketoimintaa taloon tulee verrattuna nykyisen palvelukeskuksen toimintaan? Mm. kangaspuut ovat kovassa käytössä.
V: Toimintaa ei vielä lyöty lukkoon, mutta mitään ei myöskään suljettu pois. Taloon tulee useita tiloja erilaiseen toimintaan. Puutyösalia ei kuitenkaan ole tulossa. Kangaspuiden käyttö toive on tiedossa.

K: Miten palvelukeskusten nykyiset ja tulevat tilat riittävät?
V: Kaupungin vanhuspalveluilla on tiedossa mm. kuinka suuri osuus 75+ -vuotiaista käyttää ympärivuorokautisia palveluja. Tämän ja väestöennusteiden avulla voidaan arvioida hoiva-asuntotarve. Tämän hetken käsityksen mukaan lähivuosina tilat riittävät. On otettava huomioon, että vanhuspalvelulain mukaisesti ensisijaisesti pyritään asumaan kotona. Nykyisin Espoossa käytössä on 1400 hoivapaikkaa. Vanhusten toimintakyky on jatkuvasti parantunut verrattuna samaan ikäluokkaan ennen.

K: Mitä tapahtuu vanhoille Armas Launiksen kadun tiloille?
V: Ei ole vielä päätetty, jäänevät sosiaalitoimen käyttöön.

K: Helsingin Sanomissa oli 15.2. karu juttu vanhuspalvelujen tilasta. Kommentit?
V: Helsingin tilanne on vaikeampi kuin Espoossa. Täällä ei ole samanlaisia isoja vanhoja laitoksia.

K: Minkä kokoisia yksiöitä keskukseen tulee? Millainen vuokra peritään? Miten pariskunnat voivat asua yhdessä?
V: Asunnot tulevat olemaan pieniä. Vuokra on ehkä 500 – 800 euroa, josta on mahdollisuus saada jopa 85% eläkkeensaajan asumistukia. Pariskunnille on mahdollista yhdistää viereiset huoneet. asunnot 

K: Onko tontilla parkkipaikkoja?
V: Pysäköintipaikkoja on kaavoitettu sen verran kuin kaava antaa myöten eli yli 60 kpl.

K: Busseilta ja junalta on pitkä matka keskukseen. Tuleeko palvelubusseja?
V: Liikennöintitarve otetaan huomioon joukkoliikennesuunnittelussa. Palvelulinja P20 kulkee jo Säterinkadun ja Alberganesplanadin risteykseen.

K: Miten asukasneuvosto valitaan ja voitaisiinko sellainen käynnistää jo valmisteluvaiheessa?
V: Kuulostaa hyvältä ajatukselta. Voimme perustaa toiminnallisen suunnittelun ryhmän.

K: Millaiset liikuntamahdollisuudet tiloihin tulee?
V: Keskukseen tulee liikuntasali ja viereen kuntosali. Salissa ei kuitenkaan ole täysikokoista pelikenttää.

K: Ovatko kaikki asunnot vuokrattavia?
V: Ovat, keskukseen ei tule omistusasuntoja.

K: Löytyvätkö maksut netistä?
V: Eivät löydy yhdestä paikasta. Kotihoidon maksut löytyvät sivulta www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Senioripalvelut/Tukea_ja_apua_kotiin/Kotihoito/Kotihoidon_asiakasmaksut
Viedään eteenpäin tarve esittää maksut yhdessä paikassa.

K: Mikä on kaupungin osuus Laaksolahteen tulevissa hoivakodeissa?
V: Kaikki ovat kaupungin sopimustoimittajia. Kaupunki osoittaa asukkaat ja laskuttaa kaupungin maksut.

K: Miten hoitohenkilömitoitukset vaikuttavat Espoossa?
V: Nyt mitoitus on keskimäärin vähän yli 0.6 kaupungin omissa yksiköissä.

K: Minkä suuruisia ovat kotihoidon matkakulut?
V: Euromääräistä tietoa ei ole, mutta työajasta liikkumiseen menevä aika on seurannassa. Matka-aikaa pyritään vähentämään mm. käyttämällä alueellisia tiimejä. Suur-Leppävaarassa on neljä tiimiä.

K: Miten järjestötoiminnan vuokrat asetetaan?
V: Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnoimat tilat ovat maksutta käytettävissä yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

K: Mitä merkitsee, että Elä ja Asu -keskus on osakeyhtiö?
V: Tämä on kaupungin hallinnollinen järjestely.

K: Voidaanko pitää vuoden päästä uusi tilaisuus?
V. Kyllä!

K: Voiko asuntoihin ilmoittautua jonoon?
V: Ei voi; asukkaat valitaan yksilöllisen tarpeen perusteella.

K: Onko viriketilojen kokoon varauduttu riittävästi?
V: Tontti käytetty niin tehokkaasti kuin mahdollista. Ruokailutila on muussa käytössä lounasajan ulkopuolella.

K. Saadaanko pohjakerroksen piirros sivuille?
V: Kysyn talosuunnittelusta.

K: Minkälainen suhde keskuksella on Albergan Kartanonpuiston kanssa? Mahdolliset häiriöt puistossa liikkuvista porukoista?
V: Niillä on erilliset tontit ja toiminnot.

K: Saako keskuksessa pitää kotieläimiä?
V: Toivottavasti!
Comments