Tiedotteet

Suur-Leppävaaran asukasfoorumi 2013 - 2017

lähettänyt Suur-Leppävaaran Asukasfoorumi 27.12.2017 klo 23.17

Vuosiraportti 2017

Vuosiraportti 2017
Suur-Leppävaaran asukasfoorumin toimintavuosi 2017 oli jälleen vilkas ja menestyksekäs. Järjestimme kymmenen asukasfoorumia. Asukasfoorumien aiheet olivat monipuolisia ja ajankohtaisia.

Kiitokset asiantunteville esiintyjille ja aktiiviselle yleisölle onnistuneista tilaisuuksista! Yhdessä tarjosimme asukkaille runsaasti tietoa ja mahdollisuuden osallistua kotikaupunkimme kehittämiseen.

Suur-Leppävaaran asukasfoorumin Vuosiraportti 2017 sisältää yksityiskohtaiset tiedot kuluneen vuoden toiminnasta ja tapahtumista.

Toimikausi 2013-2017

Suur-Leppävaaran asukasfoorumi 2013-2017
Suur-Leppävaaran asukasfoorumi on järjestänyt vuosina 2013 - 2017 yli 30 tapahtumaa. Yhteistyö asukkaiden, kaupungin, yhdistysten ja muiden kumppaneiden kanssa on ollut antoisaa ja menestyksellistä, mutta toiminta ei enää vastaa käsitystämme kaupunkilaisten osallistumisesta ja osallisuudesta.

Asukasfoorumitoiminta ei nykyisellään täytä asukkaiden odotuksia eikä tarjoa todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa kotikaupungin kehittämiseen. Toiminnan puitteet ja tavoitteet kaipaavat reipasta uudistamista.

Valmisteluryhmä päättää toimintansa tässä kokoonpanossa vuoden 2017 lopussa. Ydinryhmä jatkaa erikseen toimintaansa asukkaiden hyväksi ja on edelleen valmis keskustelemaan myös asukasfoorumitoiminnan kehittämisestä.Toivotamme seuraajillemme menestystä toimintaan! 

Lue yhteenveto Toimikausi 2013-2017

Yhteenveto sisältää tiivistelmän toiminnan kohokohdista, tietoa yhteistyökumppaneista sekä ehdotuksia asukasfoorumitoiminnan kehittämiseksi.

Onnea ja menestystä vuodelle 2018!
Suur-Leppävaaran asukasfoorumien valmisteluryhmä

Suomi 100 -kansanjuhla 19.11.2017

lähettänyt Esko Uotila 23.11.2017 klo 1.32   [ 18.12.2017 klo 4.58 päivitetty ]


Suomi 100 -kansanjuhlaa vietettiin sunnuntaina 19.11.2017 Sellon kirjastossa. Tapahtuman järjesti Suur-Leppävaaran asukasfoorumi tiiviissä yhteistyössä Sellon kirjaston kanssa. Ohjelmassa oli kansanedustajien esityksiä, sirkusta, runonlausuntaa, kansantanssia ja musiikkia monessa muodossa. Leppävaaran Marttojen toimintaryhmä huolehti glögitarjoilusta, joka järjestyi paikallisten yritysten tuella. Taiteilija Anna-Maija Kotala juonsi tilaisuuden ja viihdytti yleisöä. Väkeä kävi juhlassa kaikkiaan noin 500. 

Valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Kasvi toi kaupungin tervehdyksen ja kertasi Espoon kehityksen vaiheita Suomen itsenäisyyden aikana. Kansanedustajat Maria Guzenina, Johanna Karimäki, Sanna Lauslahti ja Kari Uotila tarttuivat haasteeseen ja lausuivat valitsemiaan runoja. Yllätysnumerona heti taiteilivat Espoosta vielä puuttuneen taideteoksen Yhdessä!

Espoon esittävän taiteen koulu Eskon nuoret sirkustaiteilijat esittelivät taitojaan monin tavoin. Sari Savela lausui Suomen itsenäisyyteen liittyviä runoja. School of Rock -yhtye Espoon Musiikki- ja Tanssikoulu Estradasta ihastutti tutuilla rautalankarytmeillä. Espoon esittävän taiteen koulu ESKOn oppilaat esittelivät sirkustaitojaan. Sellon kirjaston ukulele-ryhmä esiintyi Sakari Heikan johdolla. Perkkaan Pelimannit ja Espoon Kansantanssijat esittivät perinteistä musiikkia ja kansantanssia. Yhdessä lautettiin Finlandia Espoon kolmella virallisella kielellä. Tapahtuma päättyi letkajenkkaan.

Paikalliset toimijat esittelivät toimintaansa yleisölle. Espoolaiset marttayhdistykset julkaisivat kirjan Parasta arkiruokaaSusivuoren Vaeltajat teettivät solmuja ja myvät partiolaisten joulukalenteria. Lippukunta hoiti myös narikkaa. Mukana olivat myös SPR Kehä-Espoo sekä Leppävaaran seurakunta, Lähetyskappeli ja Espoon Kotikirkko.

Paikalliset yritykset tukivat tapahtuman järjestämistä lahjoituksin. Tapahtuman tukijoita olivat Kiipula, K-Market Perkkaa, K-Supermarket Mankkaa, Alepa Karakallio, Pasha Market ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.

Suomi 100 -kansanjuhla oli hieno päätös asukasfoorumin toimintakaudelle 2013 - 2017. Kiitoksena hyvästä yhteistyöstä tapahtumissa Sellon kirjastolle ojennettiin alueen Ykköspaikka-kunniakirja.


Katso kansanjuhlan kaikki esitykset Sellon kirjaston tallentamasta videosta!

Suomi 100 -kansanjuhla Sellon kirjastossa 19.11.2017


Kansanjuhlan ohjelmanumeroiden aloituskohdat videossa:
     1:45  Tervetuloa, Leila Tauriainen, Suur-Leppävaaran asukasfoorumi
     4:50  Espoon kaupungin tervehdys, 
               valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Kasvi 
   12:00  Kansanedustajat esiintyvät: Maria Guzenina, Johanna Karimäki, 
               Sanna Lauslahti ja Kari Uotila
   30:50  Ykköspaikka-kunniakirjan luovutus Sellon kirjastolle
   33:35  Finlandia-hymni yhteislauluna
   37:00  Parasta arkiruokaa -reseptikirjan julkistus, espoolaiset marttayhdistykset
   46:50  Sirkusesityksiä, Espoon esittävän taiteen koulu
1:09:10  School of Rock, Espoon Musiikki- ja Tanssikoulu Estrada
1:40:10  Yhteislaulua
1:48:10  Ukulele soi, Sellon kirjaston ukulele-kerho Sakari Heikan johdolla
2:01:35  Suomalaisia taiteen mestareita – runoja, Sari Savela
2:17:10  Perkkaan Pelimannit
2:40:05  Espoon Kansantanssijat
2:53:25  Anna-Maija Kotala laulaa
2:56:10  Antti laulaa
3:00:30  Letkajenkka

Tutustumiskäynnillä seniorikeskuksessa 19.9.2017

lähettänyt Esko Uotila 19.9.2017 klo 21.51   [ päivittänyt 19.9.2017 klo 22.15 Suur-Leppävaaran Asukasfoorumi ]

Asukasfoorumi järjesti 19.9.2017 tutustumiskäynnin maaliskuussa avattuun Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen. Taloa oli mahdollista kiertää pienissä ryhmissä ja kuulla sen toiminnasta. Talohan on paljon muutakin kuin senioriasumista. Keskus palvelee monipuolisesti alueella asuvia senioreita. Monia kiinnosti erityisesti talon kuntosali, jonka käyttö on kaikille senioreille täysin ilmaista. Oli myös ilahduttavaa kuulla, että talon asukkaita palveleva vapaaehtoistoiminta on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on jo 25 henkeä ja illan aikana lupautui mukaan muutama lisää. 

Kuvassa päivätoiminnan huone, jonka katseen vangitsee upea kaappikello. Se on tuotu uuteen taloon vanhasta Armas Launiksen kadun palvelukeskuksesta, jossa kello on aikoinaan nikkaroitu.

Raittikarnevaalit 7.9.2017

lähettänyt Esko Uotila 8.9.2017 klo 9.06   [ 8.9.2017 klo 20.22 päivitetty ]

Suur-Leppävaaran asukasfoorumi oli mukana Raittikarnevaaleilla. Foorumin teltalla kävi runsas joukko 
kiinnostunutta yleisöä. Teltalla oli mahdollisuus osallistua asukaskyselyyn. 17 henkilöä käytti tilaisuuden hyväkseen. Näistä 10 oli naisia ja 6 miehiä. Yksi oli jättänyt palautteen nimettömänä.

Aluksi tiedusteltiin mihin Suur-Leppävaaran kehittämisessä pitäisi erityisesti panostaa. Vastaukset vaihtelivat kovin. Eniten toivottiin Lintuvaaraan parempia bussiyhteyksiä ja suoria yhteyksiä Helsinkiin sekä teiden kunnossapitoa Lintuvaarassa. Siistiä asuinympäristöä ja turvallisuutta toivottiin myös.Yksittäisiä toiveita tai huolenaiheita olivat: yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen, eläkeläisten viihtyisyys, uimahalli, lentomelu, lisää penkkejä Lintuvaaraan ja Leppävaaraan, hiihtolatujen puute, historiakylttejä Vallikallioon ja Puustellinmäkeen sekä koirien ulkoilureittien kehittämistä erityisesti talvella. Asukasfoorumimme on saanut paljon aikaan ja niinpä joku toivoi kauppoja lähelle Siikajärveä.

Toisessa kysymyksessä tiedusteltiin millaisiin aiheisiin haluttaisiin asukasfoorumin paneutuvan vuonna 2018. Vastauksissa painottui liikenne: julkinen liikenne, kevyen liikenteen valaistus, kävelyteiden hiekoitus talvella, uimahallin pysäköintitilat, vammaispysäköinti ja invapaikat joka taloyhtiöiden pihalle sekä luonnon huomioiminen, koska rakennetaan niin paljon. Ruukinrannan läpiajotietä piti joku turhana.

Kolmannessa kysymyksessä tiedusteltiin miten hyvin asukasfoorumin toimintaa tunnetaan. 11 vastasi
kysymykseen: heistä 6 tunsi asukasfoorumin toimintaa, 7 ei tuntenut ja 4 jätti vastaamatta siihen.

Asukaskyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kahden hengen elokuvalippupaketteja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Ilmoittautuminen Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen tiistaina 19.9.2017

lähettänyt Esko Uotila 6.9.2017 klo 3.23   [ 6.9.2017 klo 3.26 päivitetty ]

Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus


Pyöräretki Laajalahden ympäri 23.8.2017

lähettänyt Esko Uotila 24.8.2017 klo 23.16   [ 24.8.2017 klo 23.16 päivitetty ]

Asukasfoorumin pyöräretki ajettiin poutaisessa säässä Leppävaarasta Otaniemen kautta Munkkiniemenrantaan ja sieltä kotiin. Saimme oppaaksemme pyöräreitit hyvin tuntevan paikallisen asukkaan, jonka johdolla ajoimme Säterin ja Laajalahden kautta Otaniemen työmaiden keskelle ja sieltä kohti Munkkiniemeä. Matkalle osui monta osuutta, joita useimmat eivät olleet aiemmin liikkuneet.

Munkkiniemenrannassa nautittiin ansaitut retkieväät. Retken kohokohtana pääsimme kokeilemaan Helkaman sähköpyöriä, joita oli esittelyssä useita malleja eri käyttötarkoituksiin. Pyörien kevyt kulku ja varsinkin ylämäkien nousun helppous sai monet ihastumaan sähköpyöriin ja harkitsemaan sen hankintaa.

Pyöräilytyöpaja 30.5.2017 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 31.5.2017 klo 3.21   [ 31.5.2017 klo 5.38 päivitetty ]



Asukasfoorumin työpajassa Sellon kirjastossa ideoitiiin sujuvia ja turvallisia kävely- ja pyöräilyreittejä Leppävaaraan. Lari Karreinen esitteli Mikko Köykän kanssa tekemäänsä Kööpenhaminan mallin mukaan kehiteltyä pyöräilyverkostoehdotusta. Olennaista on, että kävelylle ja pyöräilylle tulisi osoittaa erilliset väylät. Lintuvaarantielle voisi rakentaa yksisuuntaiset pyörätiet. Harakantielle ehdotetaan sekaliikennekatua, jolla autot liikkuisivat pyöräilyn ehdoilla. Tällä tavoin pyöräilyä Leppävaaranraitilla voitaisiin vähentää. Turuntien varteen tarvitaan pyöräilyn laatureitti. Tavoitteena on kehittää Leppävaarasta toimiva pyöräilykaupunki.

Lari Karreisen ja Mikko Köykän laatima esitys: Pohjois-Leppävaarasta pikku-Kööpenhamina
Lisää aiheesta blogissa kopistaespooseen.blogspot.fi
 
Asukkaat pääsivät keskustelemaan kävelyn ja pyöräilyn ongelmapaikoista ja kirjaamaan parannusehdotuksia omien kokemustensa pohjalta. Tulokset esitellään myöhemmin kaupungille toimenpiteitä varten.
 
Työpajan ideoinnissa ja keskustelussa kirjattuja ehdotuksia:
  • Koordinoidaan pyörä- ja kävelyliikenne kulkemaan omille väylille: läpikulkeva pyöräliikenne ohjataan Harakantielle, jolloin Leppävaaranraitti rauhoittuu jalankulkijoiden ja hitaan pyöräilyn väyläksi.
  • Tehdään Harakantiestä pilotti: Espoon ensimmäinen pyöräkatu!
  • Harakantien itäpuolen jalkakäytävä voitaisiin kaventaa ja rakentaa pysäköintitaskuja.
  • Liikenneturvallisuus paranee Harakantiellä, kun pyöräily siirtyy ajoradalle.
  • Haasteena lisääntyvä liikenne Mestarinkadulla.
  • Pikkulinnunreitille tarvitaan kävely- ja pyörätie.
  • Leppävaaranraitin yläosan mäkeen hidasteita.
  • Leppävaarankadulla on kulmia, joiden taakse ei näy (esim. panttilainaamo, R-kioski). Jalankulkijat tulevat rakennuksista suoraan pyörätielle. Pyöräilijöille tarvitaan oma väylä.
  • Aseman alikulussa ei näe kulmien taakse.
  • Sellosta tarvitaan pyörätie etelään.
  • Alberganpromenadilla alikulun lähellä oleva ympyräjakaja epäselvä, Sokerilinnantien ylitys huono ja Albergan kartanon puoleisessa päässä jyrkkä mutka.
  • Pyörätiet on merkittävä kunnolla ja tarvitaan kunnolliset opasteet.
  • Leppävaarankatu-Säterinpuistotie-Säterinkatu-Alberganesplanadi -alue pihakaduiksi. Ehkä läpiajon esto Huvilinnantielle.
  • “Vapaan kävelyn” alueita puistoihin. Hierarkia: kävely-pyöräily-autoilu.
  • Ajurinkadulla mutkat suoriksi, Lintuvaarantien risteykseen stop-merkki autoilijoille ja kevyen liikenteen väylälle erillinen pyörä- ja jalkakäytävä.
  • Kävelyteiltä hiekka pois.
  • Autoilijat ja mopoilijat voisivat olla tarkempia ajaessaan.
  • Kävelijöille ja pyöräilijöille oma puoli jalkakäytävällä.
Raimo Heinon Kööpenhaminassa vuonna 2011 kuvaama video, jossa erillinen pyörätie on hyvin esillä:  
www.youtube.com/watch?v=jEn1DMlmtzM

Monta kulttuuria, yksi kotikunta -opas

lähettänyt Esko Uotila 18.5.2017 klo 5.30   [ 18.5.2017 klo 20.13 päivitetty ]

https://drive.google.com/file/d/0BzgSctrSb9HRNWtKbVNyQVB1YllZTlFHU21fVlZWcUgzbHZB/view?usp=sharing
Torstaina 16.5.2017 julkistettiin Sellon kirjastossa Monta kulttuuria, yksi kotikunta -opas yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen. Oppaassa käsitellään erilaisia arkielämän tilanteita ja tarjotaan käytännön ohjeita kulttuurien kohtaamiseen erityisesti yhdistysten toiminnassa. 

Opas on syntynyt Laurea-ammattikorkeakoulun ja Suur-Leppävaaran asukasfoorumin yhteistyönä ja Viherlaakson koulun kuvataideluokka on tuottanut siihen hienon kuvituksen.


Opas Monta kulttuuria, yksi kotikunta

Sähköpyöräily 10.5.2017 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 13.5.2017 klo 1.13   [ 13.5.2017 klo 1.13 päivitetty ]


Asukasfoorumin tietoiskussa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen kertoi sähköpyöräilystä otsikolla Sähköpyörällä arki haltuun. Suunniteltu pyöräretki Laajalahden ympäri siirrettiin kolean sään vuoksi alkusyksyyn.


Matti Koistinen kertoi omista kokemuksistaan, sähköpyöräilyn kasvusta Suomessa ja muualla sekä erilaisista pyörävaihtoehdoista. Suomessa sähköpyörien osuus ei ole suuri kuin monessa muussa Euroopan maassa, mutta kiinnostus on tällä hetkellä vahvaa. Maahantuojat eivät saa haluamaansa määrää sähköpyöriä suurempien maiden ison kysynnän vuoksi.

Tärkein ja yleisin sähköpyörien luokka on sähköavusteinen polkupyörä, johon sovelletaan polkupyörän liikennesääntöjä. Moottori ei avusta, ellei pyörää poljeta, ja moottori kytkeytyy pois päältä 25 km/h nopeudessa. Moottorin teho on rajoitettu 250 wattiin. Moottorilla varustetun polkupyörän maksimiteho on 1000 W. Tällainen pyörä vaatii liikennevakuutuksen, jonka hinta vaihtelee suuresti yhtiöiden välillä. Myös sähkömopoja on tarjolla.

Kaupunkiympäristössä sähköpyörä on muihin kulkumuotoihin verrattuna nopea, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen kulkuväline. Sähköpyörä tekee siirtymisen henkilöauton käytöstä pyöräilyyn houkuttelevammaksi erityisesti 2 - 10 kilometrin matkoilla. 

Matti Koistinen esitteli sähköpyörän hyviä puolia: pyöräily on hauskaa, yhteiset matkat voidaan tehdä aina myötätuulessa,mäet madaltuvat ja matkat pidentyvät. Töihinkin voi ajaa hikoilematta.

Sähköpyörä valinnassa on tärkeä ottaa huomioon käyttötarkoitus ja rungon mitoituksen ja ajoasennon on oltava sopiva. Sähköpyörän saa halvimmillaan alle 1000 eurolla ja kalleimmat useita tuhansia. Sähköpyörien kehitys on nopeaa ja erityisesti akut ja moottorit paranevat koko ajan. Samalla hinnalla saa ajan mittaan aina enemmän. Huollon saatavuus kannattaa varmistaa oston yhteydessä, koska huolto on tavallista pyörää vaativampaa. Kotivakuutuksesta on hyvä tarkistaa, millä ehdoilla akkuja voi ladata kotioloissa. Arvokkaat pyörät kiinnostavat myös varkaita, joten säilytykseen ja lukitukseen pitää kiinnittää huomiota.

Sähköinen ja älykäs liikkuminen 20.4.2017 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 20.4.2017 klo 23.29   [ 25.4.2017 klo 11.15 päivitetty ]


Suomen liikennejärjestelmä on murroksessa. Hallitus asetti marraskuussa tavoitteeksi 250 000 sähköautoa vuonna 2030 tukemaan Suomen päästötavoitteiden saavuttamista. Juuri hyväksytty liikennekaari eli laki liikenteen palveluista parantaa mahdollisuuksia uusien liikenteen palvelujen kehittämiseen.

Asukasfoorumissa autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-aho Metropolia Ammattikorkeakoulusta kertoi sähköautoilusta ja yliopettaja Arto O. Salonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta käsitteli tulevaisuuden älykkäitä liikkumispalveluja.

Tilaisuuden esitysmateriaali

Vesa Linja-aho: Sähköautot

Ostaisinko sähköauton?, Vesa Linja-aho

Tällä hetkellä noin prosentti uusista autoista on ladattavia täyssähkö- ja hybridiautoja. Täyssähköautojen määrä on juuri ylittänyt 1000 kappaleen rajan, kun taas ladattavia hybridejä on liikenteessä yli 3000. Vesa Linja-ahon arvion mukaan 2000 täyssähköauton määrä saavutetaan ensi vuoden loppuun mennessä.

Sähköautojen latausmahdollisuudet kiinnostivat yleisöä. Kaikkia voi ladata tavallisesta pistorasiasta. Taloyhtiöissä on kuitenkin varauduttava sähköverkon parantamiseen tehokkaampien latauspisteiden tarpeen kasvaessa. Julkinen pikalatausverkko laajenee kaiken aikaa. Akkujen kesto on hyvä ja harvoin tulee tarve kalliiseen akkujen vaihtoon. Aurinkokennojen rakentaminen autojen katolle on taloudellisesti kannattamatonta erityisesti pitkän talvikauden vuoksi.

Vesa Linja-aho kertoi, että sähköautojen kokonaishyötysuhde on huomattavasti polttomoottoriautoja parempi. Sähköautot ovat edullisia käyttää sekä energiankulutuksen että huollon kannalta. Sähköautot ovat toistaiseksi vastaavia polttomoottoriautoja kalliimpia. Toimintasäteet ovat riittämättömiä pitkille päivämatkoille. Kaupunkiajossa toimintasäteet ovat hyvin riittäviä. Markkinoille kaivataan lisää tarjontaa perheautoluokkaan ja vaihtoautohin.

Facebookissa on Kysy sähköautoista -ryhmä, jossa keskustellaan ja kysytään lisätietoja sähköautoista.

Kohti älykkäämpää liikkumista, Arto O. Salonen

Arto Salonen tarkasteli liikkumisen tulevaisuudennäkymiä ympäristön, terveyden ja palvelutarpeiden kannalta. Hän kertoi, että Yhdysvaltain autoteollisuuden arvion mukaan vuoden 2040 ei juurikaan myydä muita kuin yhteiseen käyttöön tulevia ilman kuljettajaa toimivia autoja. 

Etätyö, kävely, pyöräily, autojen yhteiskäyttö ja sujuva joukkoliikenne vähentävät autojen määrää ja henkilöautoliikennettä ja niiden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan asennemuutosta ja aikaa. Kuluttamisen arvostuksen ja omistamisen merkityksen väheneminen helpottaa yhteiskäyttöisiin autoihin siirtymistä.

Espoossa vuosien 2005-2015 kävely, pyöräily ja joukkoliikenteellä tehdyt matkat kasvoivat merkittävästi, vaikka osa tästä johtuukin väestömäärän kasvusta.

Merkittävä osuus tunnetuista fossiilisista polttoaineista pitäisi jättää käyttämättä, jos halutaan välttää ilmaston lämpeneminen yli 2 astetta. Suomi on sitoutunut vähentämään CO2-päästöjä 39% vuoteen 2030 mennessä. Siitä 50% otetaan liikkumisesta ja liikenteestä. Kustannustehokkainta se on saavuttaa henkilöautojen käyttötapoja muuttamalla. Junaliikenteessä valtaosa liikenteestä perustuu jo sähköön. Sähköautojen osuuden kasvattamisen on keskeinen keino päästöjen vähentämiseksi. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan monia muita samansuuntaisia ratkaisuja.

Itseajavien autojen yhteiskäytön ja joukkoliikenteen yhdistelmällä liikenneonnettomuudet vähentyisivät dramaattisesti, jopa 90 prosenttia. Samalla ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat vähenisivät. Suomella olisi erinomainen tilaisuus nousta johtavaksi toimijaksi tarvittavien ratkaisujen kehittämisessä.

1-10 of 122