Tiedotteet

Tutustumiskäynnillä seniorikeskuksessa 19.9.2017

lähettänyt Esko Uotila 19.9.2017 klo 21.51   [ päivittänyt 19.9.2017 klo 22.15 Suur-Leppävaaran Asukasfoorumi ]

Asukasfoorumi järjesti 19.9.2017 tutustumiskäynnin maaliskuussa avattuun Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen. Taloa oli mahdollista kiertää pienissä ryhmissä ja kuulla sen toiminnasta. Talohan on paljon muutakin kuin senioriasumista. Keskus palvelee monipuolisesti alueella asuvia senioreita. Monia kiinnosti erityisesti talon kuntosali, jonka käyttö on kaikille senioreille täysin ilmaista. Oli myös ilahduttavaa kuulla, että talon asukkaita palveleva vapaaehtoistoiminta on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on jo 25 henkeä ja illan aikana lupautui mukaan muutama lisää. 

Kuvassa päivätoiminnan huone, jonka katseen vangitsee upea kaappikello. Se on tuotu uuteen taloon vanhasta Armas Launiksen kadun palvelukeskuksesta, jossa kello on aikoinaan nikkaroitu.

Raittikarnevaalit 7.9.2017

lähettänyt Esko Uotila 8.9.2017 klo 9.06   [ 8.9.2017 klo 20.22 päivitetty ]

Suur-Leppävaaran asukasfoorumi oli mukana Raittikarnevaaleilla. Foorumin teltalla kävi runsas joukko 
kiinnostunutta yleisöä. Teltalla oli mahdollisuus osallistua asukaskyselyyn. 17 henkilöä käytti tilaisuuden hyväkseen. Näistä 10 oli naisia ja 6 miehiä. Yksi oli jättänyt palautteen nimettömänä.

Aluksi tiedusteltiin mihin Suur-Leppävaaran kehittämisessä pitäisi erityisesti panostaa. Vastaukset vaihtelivat kovin. Eniten toivottiin Lintuvaaraan parempia bussiyhteyksiä ja suoria yhteyksiä Helsinkiin sekä teiden kunnossapitoa Lintuvaarassa. Siistiä asuinympäristöä ja turvallisuutta toivottiin myös.Yksittäisiä toiveita tai huolenaiheita olivat: yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen, eläkeläisten viihtyisyys, uimahalli, lentomelu, lisää penkkejä Lintuvaaraan ja Leppävaaraan, hiihtolatujen puute, historiakylttejä Vallikallioon ja Puustellinmäkeen sekä koirien ulkoilureittien kehittämistä erityisesti talvella. Asukasfoorumimme on saanut paljon aikaan ja niinpä joku toivoi kauppoja lähelle Siikajärveä.

Toisessa kysymyksessä tiedusteltiin millaisiin aiheisiin haluttaisiin asukasfoorumin paneutuvan vuonna 2018. Vastauksissa painottui liikenne: julkinen liikenne, kevyen liikenteen valaistus, kävelyteiden hiekoitus talvella, uimahallin pysäköintitilat, vammaispysäköinti ja invapaikat joka taloyhtiöiden pihalle sekä luonnon huomioiminen, koska rakennetaan niin paljon. Ruukinrannan läpiajotietä piti joku turhana.

Kolmannessa kysymyksessä tiedusteltiin miten hyvin asukasfoorumin toimintaa tunnetaan. 11 vastasi
kysymykseen: heistä 6 tunsi asukasfoorumin toimintaa, 7 ei tuntenut ja 4 jätti vastaamatta siihen.

Asukaskyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kahden hengen elokuvalippupaketteja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Ilmoittautuminen Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen tiistaina 19.9.2017

lähettänyt Esko Uotila 6.9.2017 klo 3.23   [ 6.9.2017 klo 3.26 päivitetty ]

Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus


Pyöräretki Laajalahden ympäri 23.8.2017

lähettänyt Esko Uotila 24.8.2017 klo 23.16   [ 24.8.2017 klo 23.16 päivitetty ]

Asukasfoorumin pyöräretki ajettiin poutaisessa säässä Leppävaarasta Otaniemen kautta Munkkiniemenrantaan ja sieltä kotiin. Saimme oppaaksemme pyöräreitit hyvin tuntevan paikallisen asukkaan, jonka johdolla ajoimme Säterin ja Laajalahden kautta Otaniemen työmaiden keskelle ja sieltä kohti Munkkiniemeä. Matkalle osui monta osuutta, joita useimmat eivät olleet aiemmin liikkuneet.

Munkkiniemenrannassa nautittiin ansaitut retkieväät. Retken kohokohtana pääsimme kokeilemaan Helkaman sähköpyöriä, joita oli esittelyssä useita malleja eri käyttötarkoituksiin. Pyörien kevyt kulku ja varsinkin ylämäkien nousun helppous sai monet ihastumaan sähköpyöriin ja harkitsemaan sen hankintaa.

Pyöräilytyöpaja 30.5.2017 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 31.5.2017 klo 3.21   [ 31.5.2017 klo 5.38 päivitetty ]



Asukasfoorumin työpajassa Sellon kirjastossa ideoitiiin sujuvia ja turvallisia kävely- ja pyöräilyreittejä Leppävaaraan. Lari Karreinen esitteli Mikko Köykän kanssa tekemäänsä Kööpenhaminan mallin mukaan kehiteltyä pyöräilyverkostoehdotusta. Olennaista on, että kävelylle ja pyöräilylle tulisi osoittaa erilliset väylät. Lintuvaarantielle voisi rakentaa yksisuuntaiset pyörätiet. Harakantielle ehdotetaan sekaliikennekatua, jolla autot liikkuisivat pyöräilyn ehdoilla. Tällä tavoin pyöräilyä Leppävaaranraitilla voitaisiin vähentää. Turuntien varteen tarvitaan pyöräilyn laatureitti. Tavoitteena on kehittää Leppävaarasta toimiva pyöräilykaupunki.

Lari Karreisen ja Mikko Köykän laatima esitys: Pohjois-Leppävaarasta pikku-Kööpenhamina
Lisää aiheesta blogissa kopistaespooseen.blogspot.fi
 
Asukkaat pääsivät keskustelemaan kävelyn ja pyöräilyn ongelmapaikoista ja kirjaamaan parannusehdotuksia omien kokemustensa pohjalta. Tulokset esitellään myöhemmin kaupungille toimenpiteitä varten.
 
Työpajan ideoinnissa ja keskustelussa kirjattuja ehdotuksia:
  • Koordinoidaan pyörä- ja kävelyliikenne kulkemaan omille väylille: läpikulkeva pyöräliikenne ohjataan Harakantielle, jolloin Leppävaaranraitti rauhoittuu jalankulkijoiden ja hitaan pyöräilyn väyläksi.
  • Tehdään Harakantiestä pilotti: Espoon ensimmäinen pyöräkatu!
  • Harakantien itäpuolen jalkakäytävä voitaisiin kaventaa ja rakentaa pysäköintitaskuja.
  • Liikenneturvallisuus paranee Harakantiellä, kun pyöräily siirtyy ajoradalle.
  • Haasteena lisääntyvä liikenne Mestarinkadulla.
  • Pikkulinnunreitille tarvitaan kävely- ja pyörätie.
  • Leppävaaranraitin yläosan mäkeen hidasteita.
  • Leppävaarankadulla on kulmia, joiden taakse ei näy (esim. panttilainaamo, R-kioski). Jalankulkijat tulevat rakennuksista suoraan pyörätielle. Pyöräilijöille tarvitaan oma väylä.
  • Aseman alikulussa ei näe kulmien taakse.
  • Sellosta tarvitaan pyörätie etelään.
  • Alberganpromenadilla alikulun lähellä oleva ympyräjakaja epäselvä, Sokerilinnantien ylitys huono ja Albergan kartanon puoleisessa päässä jyrkkä mutka.
  • Pyörätiet on merkittävä kunnolla ja tarvitaan kunnolliset opasteet.
  • Leppävaarankatu-Säterinpuistotie-Säterinkatu-Alberganesplanadi -alue pihakaduiksi. Ehkä läpiajon esto Huvilinnantielle.
  • “Vapaan kävelyn” alueita puistoihin. Hierarkia: kävely-pyöräily-autoilu.
  • Ajurinkadulla mutkat suoriksi, Lintuvaarantien risteykseen stop-merkki autoilijoille ja kevyen liikenteen väylälle erillinen pyörä- ja jalkakäytävä.
  • Kävelyteiltä hiekka pois.
  • Autoilijat ja mopoilijat voisivat olla tarkempia ajaessaan.
  • Kävelijöille ja pyöräilijöille oma puoli jalkakäytävällä.
Raimo Heinon Kööpenhaminassa vuonna 2011 kuvaama video, jossa erillinen pyörätie on hyvin esillä:  
www.youtube.com/watch?v=jEn1DMlmtzM

Monta kulttuuria, yksi kotikunta -opas

lähettänyt Esko Uotila 18.5.2017 klo 5.30   [ 18.5.2017 klo 20.13 päivitetty ]

https://drive.google.com/file/d/0BzgSctrSb9HRNWtKbVNyQVB1YllZTlFHU21fVlZWcUgzbHZB/view?usp=sharing
Torstaina 16.5.2017 julkistettiin Sellon kirjastossa Monta kulttuuria, yksi kotikunta -opas yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen. Oppaassa käsitellään erilaisia arkielämän tilanteita ja tarjotaan käytännön ohjeita kulttuurien kohtaamiseen erityisesti yhdistysten toiminnassa. 

Opas on syntynyt Laurea-ammattikorkeakoulun ja Suur-Leppävaaran asukasfoorumin yhteistyönä ja Viherlaakson koulun kuvataideluokka on tuottanut siihen hienon kuvituksen.


Opas Monta kulttuuria, yksi kotikunta

Sähköpyöräily 10.5.2017 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 13.5.2017 klo 1.13   [ 13.5.2017 klo 1.13 päivitetty ]


Asukasfoorumin tietoiskussa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen kertoi sähköpyöräilystä otsikolla Sähköpyörällä arki haltuun. Suunniteltu pyöräretki Laajalahden ympäri siirrettiin kolean sään vuoksi alkusyksyyn.


Matti Koistinen kertoi omista kokemuksistaan, sähköpyöräilyn kasvusta Suomessa ja muualla sekä erilaisista pyörävaihtoehdoista. Suomessa sähköpyörien osuus ei ole suuri kuin monessa muussa Euroopan maassa, mutta kiinnostus on tällä hetkellä vahvaa. Maahantuojat eivät saa haluamaansa määrää sähköpyöriä suurempien maiden ison kysynnän vuoksi.

Tärkein ja yleisin sähköpyörien luokka on sähköavusteinen polkupyörä, johon sovelletaan polkupyörän liikennesääntöjä. Moottori ei avusta, ellei pyörää poljeta, ja moottori kytkeytyy pois päältä 25 km/h nopeudessa. Moottorin teho on rajoitettu 250 wattiin. Moottorilla varustetun polkupyörän maksimiteho on 1000 W. Tällainen pyörä vaatii liikennevakuutuksen, jonka hinta vaihtelee suuresti yhtiöiden välillä. Myös sähkömopoja on tarjolla.

Kaupunkiympäristössä sähköpyörä on muihin kulkumuotoihin verrattuna nopea, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen kulkuväline. Sähköpyörä tekee siirtymisen henkilöauton käytöstä pyöräilyyn houkuttelevammaksi erityisesti 2 - 10 kilometrin matkoilla. 

Matti Koistinen esitteli sähköpyörän hyviä puolia: pyöräily on hauskaa, yhteiset matkat voidaan tehdä aina myötätuulessa,mäet madaltuvat ja matkat pidentyvät. Töihinkin voi ajaa hikoilematta.

Sähköpyörä valinnassa on tärkeä ottaa huomioon käyttötarkoitus ja rungon mitoituksen ja ajoasennon on oltava sopiva. Sähköpyörän saa halvimmillaan alle 1000 eurolla ja kalleimmat useita tuhansia. Sähköpyörien kehitys on nopeaa ja erityisesti akut ja moottorit paranevat koko ajan. Samalla hinnalla saa ajan mittaan aina enemmän. Huollon saatavuus kannattaa varmistaa oston yhteydessä, koska huolto on tavallista pyörää vaativampaa. Kotivakuutuksesta on hyvä tarkistaa, millä ehdoilla akkuja voi ladata kotioloissa. Arvokkaat pyörät kiinnostavat myös varkaita, joten säilytykseen ja lukitukseen pitää kiinnittää huomiota.

Sähköinen ja älykäs liikkuminen 20.4.2017 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 20.4.2017 klo 23.29   [ 25.4.2017 klo 11.15 päivitetty ]


Suomen liikennejärjestelmä on murroksessa. Hallitus asetti marraskuussa tavoitteeksi 250 000 sähköautoa vuonna 2030 tukemaan Suomen päästötavoitteiden saavuttamista. Juuri hyväksytty liikennekaari eli laki liikenteen palveluista parantaa mahdollisuuksia uusien liikenteen palvelujen kehittämiseen.

Asukasfoorumissa autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-aho Metropolia Ammattikorkeakoulusta kertoi sähköautoilusta ja yliopettaja Arto O. Salonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta käsitteli tulevaisuuden älykkäitä liikkumispalveluja.

Tilaisuuden esitysmateriaali

Vesa Linja-aho: Sähköautot

Ostaisinko sähköauton?, Vesa Linja-aho

Tällä hetkellä noin prosentti uusista autoista on ladattavia täyssähkö- ja hybridiautoja. Täyssähköautojen määrä on juuri ylittänyt 1000 kappaleen rajan, kun taas ladattavia hybridejä on liikenteessä yli 3000. Vesa Linja-ahon arvion mukaan 2000 täyssähköauton määrä saavutetaan ensi vuoden loppuun mennessä.

Sähköautojen latausmahdollisuudet kiinnostivat yleisöä. Kaikkia voi ladata tavallisesta pistorasiasta. Taloyhtiöissä on kuitenkin varauduttava sähköverkon parantamiseen tehokkaampien latauspisteiden tarpeen kasvaessa. Julkinen pikalatausverkko laajenee kaiken aikaa. Akkujen kesto on hyvä ja harvoin tulee tarve kalliiseen akkujen vaihtoon. Aurinkokennojen rakentaminen autojen katolle on taloudellisesti kannattamatonta erityisesti pitkän talvikauden vuoksi.

Vesa Linja-aho kertoi, että sähköautojen kokonaishyötysuhde on huomattavasti polttomoottoriautoja parempi. Sähköautot ovat edullisia käyttää sekä energiankulutuksen että huollon kannalta. Sähköautot ovat toistaiseksi vastaavia polttomoottoriautoja kalliimpia. Toimintasäteet ovat riittämättömiä pitkille päivämatkoille. Kaupunkiajossa toimintasäteet ovat hyvin riittäviä. Markkinoille kaivataan lisää tarjontaa perheautoluokkaan ja vaihtoautohin.

Facebookissa on Kysy sähköautoista -ryhmä, jossa keskustellaan ja kysytään lisätietoja sähköautoista.

Kohti älykkäämpää liikkumista, Arto O. Salonen

Arto Salonen tarkasteli liikkumisen tulevaisuudennäkymiä ympäristön, terveyden ja palvelutarpeiden kannalta. Hän kertoi, että Yhdysvaltain autoteollisuuden arvion mukaan vuoden 2040 ei juurikaan myydä muita kuin yhteiseen käyttöön tulevia ilman kuljettajaa toimivia autoja. 

Etätyö, kävely, pyöräily, autojen yhteiskäyttö ja sujuva joukkoliikenne vähentävät autojen määrää ja henkilöautoliikennettä ja niiden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan asennemuutosta ja aikaa. Kuluttamisen arvostuksen ja omistamisen merkityksen väheneminen helpottaa yhteiskäyttöisiin autoihin siirtymistä.

Espoossa vuosien 2005-2015 kävely, pyöräily ja joukkoliikenteellä tehdyt matkat kasvoivat merkittävästi, vaikka osa tästä johtuukin väestömäärän kasvusta.

Merkittävä osuus tunnetuista fossiilisista polttoaineista pitäisi jättää käyttämättä, jos halutaan välttää ilmaston lämpeneminen yli 2 astetta. Suomi on sitoutunut vähentämään CO2-päästöjä 39% vuoteen 2030 mennessä. Siitä 50% otetaan liikkumisesta ja liikenteestä. Kustannustehokkainta se on saavuttaa henkilöautojen käyttötapoja muuttamalla. Junaliikenteessä valtaosa liikenteestä perustuu jo sähköön. Sähköautojen osuuden kasvattamisen on keskeinen keino päästöjen vähentämiseksi. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan monia muita samansuuntaisia ratkaisuja.

Itseajavien autojen yhteiskäytön ja joukkoliikenteen yhdistelmällä liikenneonnettomuudet vähentyisivät dramaattisesti, jopa 90 prosenttia. Samalla ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat vähenisivät. Suomella olisi erinomainen tilaisuus nousta johtavaksi toimijaksi tarvittavien ratkaisujen kehittämisessä.

Kaupungin MELU ja muut ympäristöhaitat 16.3.2017 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 17.3.2017 klo 1.17   [ 23.3.2017 klo 8.03 päivitetty ]

Tilaisuuden esitysmateriaali

Rakennustyömaiden ympäristöhaitat

Ympäristöntarkastaja Lasse Kämpe Espoon ympäristökeskuksesta kertoi rakennustyömaiden ympäristöhaitoista, joita aiheuttavat mm. melu, pöly, kemikaalivuodot ja kuivatusvedet. Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset säätelevät toimintaa työmailla ja niissä määrätään myös meluilmoitusten tekemisestä erityisen häiritsevää melua aiheuttavista töistä. Pääsääntöisesti työtä saa tehdä klo 7-18 ja perustelluista syistä myös muina aikoina. Eri ihmiset kokevat melun aiheuttaman haitan eri tavalla, mikä vaikeuttaa töiden järjestelyä. 

Keskustelua:

Onko urakoitsijoille asetettu sanktioita haittojen torjumiseksi?
Lasse Kämpe: Huomautusten avulla ongelmat saadaan yleensä korjattua. Tarvittaessa ympäristölautakunta voi asettaa uhkasakon, joka tulee voimaan rikkomusten toistuessa. Sopimuksissa on myös sanktioita.

Kehä I:n työmaa Keilaniemessä on nyt kestänyt 13 kuukautta ja häirinnyt vakavasti paikallisia asukkaita. Asukkaiden mielestä valvonta ei toimi eikä ympäristölautakunta ole puuttunut asiaan. Tilanne on selkeästi tulehtunut. Selvittely jatkuu: Aluehallintovirastoon ja oikeusasiamiehelle on tehty kantelu ja valitus Vaasan hallinto-oikeuteen.

Voidaanko töiden aloitusaikaa viivästää klo 7 myöhemmäksi?
Harkinnan mukaan voidaan näin voidaan tehdä esim. asuntojen välittömässä läheisyydessä, mutta klo 7 on yleinen käytäntö.

Perkkaalla paalutuksen aiheuttaa maan voimakasta tärinää. Miksi käytössä ei ole paikalle sopivia koneita?
Vaimennusmatoilla varustettua paalutuskoneita on Suomessa vain muutamia ja niissäkin on vaimennuksen kestävyydessä ongelmia. Tämän vuoksi kaupunki ei voi vaatia tällaisten koneiden käyttöä.

Raide-Jokerin tulevista meluhäiriöistä Alberganesplanadilla oltiin huolestuneita. Melusuojauksesta ei ole suunnitelmia. Mitä voidaan tehdä?
Lasse Kämpe kertoi, että kaupunkisuunnittelukeskuksen mallinnusten mukaan melurajat eivät tule ylittymään. 

Voitaisiinko kaupungin kaavapäätöksissä korostaa enemmän meluntorjuntaa?
Ympäristökeskus vaikuttaa kaavoitukseen ja ottaa meluvaikutukset huomioon.

Tieliikenteen melu ja meluntorjunta

Ympäristövastaava Arto Kärkkäinen Uudenmaan ELY-keskuksesta käsitteli liikenteen melua ja meluntorjuntaa. Hän tarkasteli ympäristömelun vaikutuksia viihtyisyyteen ja terveyteen. Tieliikenteen melulle altistuu koko maassa liki miljoona asukasta katujen ja maanteiden varrella. Melun torjuntaan voidaan vaikuttaa kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa sekä väylänpidossa päällysteillä, nopeusrajoituksilla ja liikenteen ohjauksella. Meluesteillä ja rakenteiden ääneneristyksellä voidaan vaikuttaa meluhaittoihin.

Asumiseen käytettävillä alueilla melutason ohjearvot ovat päivällä klo 7-22 55 dB ja yöllä 50 dB ja uudisrakennuksissa 45 dB. Iskevät äänet lisäävät mitattua melutasoa 5 dB:llä. Tieliikenteen melu katsotaan kuitenkin ei-iskeväksi.

Keskustelua:

Voitaisiinko Kehä III:lle Vanhankartanon kohdalle tien eteläpuolelle rakentaa meluvalli?
Tämä pitäisi päättää kaavoituksessa. Meluvalliin tarvittava maamassa on helposti saatavissa, mutta ongelmaksi tulee käytettävissä oleva tila.

Melutason ohjearvot on määritelty vuonna 1992. Miksi tuoreita tutkimustuloksia melun terveysvaikutuksista ole otettu huomioon melurajoissa? Myös matalataajuinen melu pitäisi paremmin ottaa huomioon. 
Rakennusten julkisivut on suunniteltava siten, että sisätiloissa ohjearvoja ei ylitetä. Melutason mittauksissa on painotettu ihmisen kuulon kannalta tärkeitä taajuusalueita on korostettu ja matalataajuisen äänen vaikutusta vaimennettu. Valviran asumisterveysohjeessa on täsmälliset ohjeet melunmittauksesta ja mittaustulosten korjaamisesta. 

Miksi Perkkaalla ei ole rakenntettu melukaiteita Turunväylän uusille rampeille?
Ramppien ja asuinrakennusten väliin on kaavoitettu toimistorakennuksia. Kaikissa kohdissa nämä eivät suojaa asuntoja melulta. Jälkikäteen melukaiteiden rakentaminen on hankalaa.

Melu eilen - tänään - entä huomenna?

Erityisasiantuntija Kauko Saari esitti Kuuloliiton näkemyksen meluasioihin. Tavoitteena on turvallinen ääniympäristö. Huonokuuloisia arvioidaan Suomessa olevan noin 750 000 henkilöä. Liikenteen melu on suurin ongelma.

Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus 6.3.2017 yhteenveto

lähettänyt Esko Uotila 7.3.2017 klo 1.04   [ 7.3.2017 klo 2.43 päivitetty ]



Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen esittelyyn saapui yli 300 kiinnostunutta kävijää. Kiinnostuneiden määrä yllätti, eikä kaikkia tulijoita ei edes voitu päästää sisään. Pahimman ruuhkan helpotettua halukkaat pääsivät katsomaan liikunta- ja harrastetiloja ja myös ylemmissä kerroksissa sijaitsevia asuintiloja. Seniorikeskus järjestää sopimuksen mukaan tutustumiskäyntejä ja tiedotustilaisuuksia pienemmille ryhmille keskuksen toiminnan käynnistymisen jälkeenkin.

Palvelupäällikkö Leena Westerlund seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestorista ja pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen kertoivat seniorikeskuksen tiloista ja palveluista. Arkkitehti Juhani Salmenperä on tarkkaan kuunnellut käyttäjiä ja käytännön ratkaisut ovat kehittyneet lopulliseen muotoonsa monen vaiheen kautta. Alakerran aulasta näkyy ruokailutila, johon kerralla mahtuu noin 100 ruokailijaa. Tilaa käytetään myös kokoontumisiin, liikuntaan ja tanssiin. Alakerran palvelukeskuksessa on myös liikuntatila ja kuntosali, jonka laitteiden asetuksia ohjataan henkilökohtaisilla älykorteilla. Harrastetiloihin tulee monenlaisia mahdollisuuksia kädentaitojen käyttöön. Sinne tulee mm. keramiikkauuni savitöitä varten. Monen kaipaamia kangaspuita ei valitettavasti ole saatu tiloihin mahtumaan. Seniorikeskuksessa ei ole jalkahoitajaa, kampaajaa ja fysioterapeuttia, vaan tarjolla on lähiseudun runsaat palvelut, joita voi halutessaan voi tilata myös keskukseen.


Palvelukeskus avautuu maanantaina 20.3. Espoo Catering huolehtii lounastarjoilusta, joka alkaa päivittäin klo 11.30 ja jatkuu klo 13 asti. Lounas on tarjolla kaikille keskuksen kävijöille. 

Kerroksissa 2 ja 3 on huoneet 70 asukkaalle ja niihin tulee kotihoidon palvelujen avulla asuvia espoolaisia. Kerroksiin 4 ja 5 tulee 70 ympärivuorokautista hoitoa vaativaa asukasta. Suurin osa asukkaista muuttaa huhtikuun alussa Aurorakodista, jossa vanhan puolen toiminta loppuu. Asukkaat alkavat muuttaa vanhoista palvelutaloista Viherlaaksosta ja Espoon keskuksesta maaliskuun viimeisellä viikolla ja Aurorakodista huhtikuun alussa. Kotihoidon tukiasuntoihin on muuttajien lisäksi tulossa 15 ja pitkäaikaishoidon asuntoihin noin 20 paikkaa uutta asukasta.

Asukkaita kiinnosti, miten taloon pääsee asumaan ja miten käy Armas Launiksen kadun tiloille. Palvelutaloon ei voi asettua jonoon. Seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestorin tekee palvelutarpeen arvioinnin ja palvelupäätöksen. Ensisijaisena tavoitteena on asuminen kotona ja palvelujen tarjoaminen kotiin niin pitkään kuin mahdollista. Armas Launiksen kadun tilat ovat ilmeisesti siirtymässä perhe- ja sosiaalikeskuksen käyttöön. On mahdollista, että kudontatilat voisivat jatkaa vielä vuoden verran. Seniorikeskuksen asumisessa noudatetaan kotihoitoyksikön osalta kotihoidon maksuperusteita. Pitkäaikaisasumisessa maksu on normaalisti 85% asukkaan tuloista ja siihen sisältyy asumisen lisäksi ruoka ja hoito.

Leena Westerlund korosti, että ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ylläpitämisen, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ravitsemus, liikunta ja yhteisöllisyys ovat tärkeimmät asiat. Seniorikeskuksessa näihin kaikkiin panostetaan. 

Seniorikeskuksen tuntumassa oleva kartanopuisto tullaan kunnostamaan ensi kesänä. Pihalle tulee ulkoliikunta-alue, jossa on ulkoliikuntatelineet ja pieni grillipaikka.











Suur-Leppävaaran asukasfoorumi luovutti Leppävaaran elä ja asu ‑seniorikeskukselle Suur-Leppävaaran Paras Paikka 2017 ‑kunniakirjan kiitoksena uuden keskuksen saamisesta Leppävaaraan. Asukkaiden toiveita keskuksen toiminnan kehittämiseksi kuullaan jatkossakin siten, että keskus palvelee monipuolisesti asukkaita.

1-10 of 120